Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   hi कुछ अच्छा लगना

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

७० [सत्तर]

70 [sattar]

कुछ अच्छा लगना

kuchh achchha lagana

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hindi Toista Lisää
Haluatteko polttaa? क-या आ-को धू-्रप-न ---- ह-? क्_ आ__ धू____ क__ है_ क-य- आ-क- ध-म-र-ा- क-न- ह-? --------------------------- क्या आपको धूम्रपान करना है? 0
k----a-a-- ----m---a-n ------ h-i? k__ a_____ d__________ k_____ h___ k-a a-p-k- d-o-m-a-a-n k-r-n- h-i- ---------------------------------- kya aapako dhoomrapaan karana hai?
Haluatteko tanssia? क--ा आ-को--ा-ना--ै? क्_ आ__ ना__ है_ क-य- आ-क- न-च-ा ह-? ------------------- क्या आपको नाचना है? 0
ky---a-a-- -a-c-a-a-ha-? k__ a_____ n_______ h___ k-a a-p-k- n-a-h-n- h-i- ------------------------ kya aapako naachana hai?
Haluatteko mennä kävelylle? क्या--प-ट---ा च-हत----च-हत- -ैं? क्_ आ_ ट___ चा__ / चा__ हैं_ क-य- आ- ट-ल-ा च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- -------------------------------- क्या आप टहलना चाहते / चाहती हैं? 0
kya aa--ta-ala----haa-a-- / --aa-a--e--a-n? k__ a__ t_______ c_______ / c________ h____ k-a a-p t-h-l-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? ------------------------------------------- kya aap tahalana chaahate / chaahatee hain?
Haluan polttaa. मुझ- -ू---पा- -----है मु_ धू____ क__ है म-झ- ध-म-र-ा- क-न- ह- --------------------- मुझे धूम्रपान करना है 0
m-jh--dho---a-aan-k-r--a-hai m____ d__________ k_____ h__ m-j-e d-o-m-a-a-n k-r-n- h-i ---------------------------- mujhe dhoomrapaan karana hai
Haluatko tupakan? क्-- तुम्-े- सिग--ट ---ि-? क्_ तु__ सि___ चा___ क-य- त-म-ह-ं स-ग-े- च-ह-ए- -------------------------- क्या तुम्हें सिगरेट चाहिए? 0
ky--tu---- sigaret-----hie? k__ t_____ s______ c_______ k-a t-m-e- s-g-r-t c-a-h-e- --------------------------- kya tumhen sigaret chaahie?
Hän (m.) haluaa tulta. उ-को--ु-ग-न---- लिए क---च---ए उ__ सु___ के लि_ कु_ चा__ उ-क- स-ल-ा-े क- ल-ए क-छ च-ह-ए ----------------------------- उसको सुलगाने के लिए कुछ चाहिए 0
us--- s-----a-e-k--lie --chh ---a-ie u____ s________ k_ l__ k____ c______ u-a-o s-l-g-a-e k- l-e k-c-h c-a-h-e ------------------------------------ usako sulagaane ke lie kuchh chaahie
Haluaisin juoda jotakin. म-ं-क-- पी---चाह---- चाह-ी-हूँ मैं कु_ पी_ चा__ / चा__ हूँ म-ं क-छ प-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------ मैं कुछ पीना चाहता / चाहती हूँ 0
m-i--kuch- -ee-- ----h----- -haaha--- -oon m___ k____ p____ c_______ / c________ h___ m-i- k-c-h p-e-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ------------------------------------------ main kuchh peena chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin syödä jotakin. मैं--ु---ान--च-----/--ाह-----ँ मैं कु_ खा_ चा__ / चा__ हूँ म-ं क-छ ख-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------ मैं कुछ खाना चाहता / चाहती हूँ 0
ma-n--uc----ha--a ch--ha-a-/-ch------e----n m___ k____ k_____ c_______ / c________ h___ m-i- k-c-h k-a-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ------------------------------------------- main kuchh khaana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin levätä hieman. म-ं--ोड़ा आर-म कर-ा चाह-----च--ती -ूँ मैं थो_ आ__ क__ चा__ / चा__ हूँ म-ं थ-ड़- आ-ा- क-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------------ मैं थोड़ा आराम करना चाहता / चाहती हूँ 0
mai--t-o-a-a---a- kar-n-----ahat- - c--ah---e ho-n m___ t____ a_____ k_____ c_______ / c________ h___ m-i- t-o-a a-r-a- k-r-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- -------------------------------------------------- main thoda aaraam karana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. म-ं--- स---ु- प--न- -ाह-ा - --हती-हूँ मैं आ_ से कु_ पू__ चा__ / चा__ हूँ म-ं आ- स- क-छ प-छ-ा च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------------- मैं आप से कुछ पूछना चाहता / चाहती हूँ 0
ma---aa- ---k-c-h-po--hhan---ha-h-t--/--h--h-t------n m___ a__ s_ k____ p________ c_______ / c________ h___ m-i- a-p s- k-c-h p-o-h-a-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ----------------------------------------------------- main aap se kuchh poochhana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. मै- आप--े-कुछ ब-नत----न- -ाह-ा /--ाहती ह-ँ मैं आ_ से कु_ बि__ क__ चा__ / चा__ हूँ म-ं आ- स- क-छ ब-न-ी क-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------------------ मैं आप से कुछ बिनती करना चाहता / चाहती हूँ 0
mai----- se-ku--h ------- --r--a-chaa-at- ---haa---e--h--n m___ a__ s_ k____ b______ k_____ c_______ / c________ h___ m-i- a-p s- k-c-h b-n-t-e k-r-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ---------------------------------------------------------- main aap se kuchh binatee karana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin kutsua teidät johonkin. म-ं ---- न--न---रण-द-ना चा-त----चाहत- हूँ मैं आ__ नि_____ दे_ चा__ / चा__ हूँ म-ं आ-क- न-म-्-्-ण द-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ----------------------------------------- मैं आपको निमन्त्रण देना चाहता / चाहती हूँ 0
ma-- --p-----i-a---an--en- cha-h--- / -ha-h--ee-hoon m___ a_____ n________ d___ c_______ / c________ h___ m-i- a-p-k- n-m-n-r-n d-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ---------------------------------------------------- main aapako nimantran dena chaahata / chaahatee hoon
Mitä haluatte? आप--्-ा चा-------ा-त- ---? आ_ क्_ चा__ / चा__ हैं_ आ- क-य- च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- -------------------------- आप क्या चाहते / चाहती हैं? 0
a-p -ya-ch--h--- --cha-h---e-hai-? a__ k__ c_______ / c________ h____ a-p k-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? ---------------------------------- aap kya chaahate / chaahatee hain?
Haluatteko kahvia? क--ा--प क--़--पी-- -ाह-े / -ा--ी ह--? क्_ आ_ कॉ_ पी_ चा__ / चा__ हैं_ क-य- आ- क-फ-ी प-न- च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- ------------------------------------- क्या आप कॉफ़ी पीना चाहते / चाहती हैं? 0
ky- a---k-f----een- -h-a---e / -h-----e--h-i-? k__ a__ k____ p____ c_______ / c________ h____ k-a a-p k-f-e p-e-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? ---------------------------------------------- kya aap kofee peena chaahate / chaahatee hain?
Vai haluatteko mielummin teetä? या आप -ा--प-ना च---- - -ा-त- -ैं? या आ_ चा_ पी_ चा__ / चा__ हैं_ य- आ- च-य प-न- च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- --------------------------------- या आप चाय पीना चाहते / चाहती हैं? 0
ya--ap c---y--e--- chaah--e - c-aa-atee-hai-? y_ a__ c____ p____ c_______ / c________ h____ y- a-p c-a-y p-e-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? --------------------------------------------- ya aap chaay peena chaahate / chaahatee hain?
Me haluaisimme mennä kotiin. ह- घ- ज--- च-हते हैं ह_ घ_ जा_ चा__ हैं ह- घ- ज-न- च-ह-े ह-ं -------------------- हम घर जाना चाहते हैं 0
ham--h-- jaana-c----ate--ain h__ g___ j____ c_______ h___ h-m g-a- j-a-a c-a-h-t- h-i- ---------------------------- ham ghar jaana chaahate hain
Haluatteko taksin? क्-- -ुम्ह---ट--्-ी-चा--ए? क्_ तु__ टै__ चा___ क-य- त-म-ह-ं ट-क-स- च-ह-ए- -------------------------- क्या तुम्हें टैक्सी चाहिए? 0
k-a-tum----ta-kse- ch--h--? k__ t_____ t______ c_______ k-a t-m-e- t-i-s-e c-a-h-e- --------------------------- kya tumhen taiksee chaahie?
He haluavat soittaa. वे ट-लिफो--क--ा -ाह-- -ैं वे टे___ क__ चा__ हैं व- ट-ल-फ-न क-न- च-ह-े ह-ं ------------------------- वे टेलिफोन करना चाहते हैं 0
ve-t-----on------- c-a-h-t----in v_ t_______ k_____ c_______ h___ v- t-l-p-o- k-r-n- c-a-h-t- h-i- -------------------------------- ve teliphon karana chaahate hain

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hindi (1-100) MP3 hindi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.