Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   hi कुछ अच्छा लगना

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

७० [सत्तर]

70 [sattar]

कुछ अच्छा लगना

[kuchh achchha lagana]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hindi Toista Lisää
Haluatteko polttaa? क्या -पको --म्--ान--रन---ै? क-य- आपक- ध-म-रप-न करन- ह-? क-य- आ-क- ध-म-र-ा- क-न- ह-? --------------------------- क्या आपको धूम्रपान करना है? 0
k-a-a-pak--dho-m---aan--a-a-a-h-i? kya aapako dhoomrapaan karana hai? k-a a-p-k- d-o-m-a-a-n k-r-n- h-i- ---------------------------------- kya aapako dhoomrapaan karana hai?
Haluatteko tanssia? क्-- -प-- न---ा--ै? क-य- आपक- न-चन- ह-? क-य- आ-क- न-च-ा ह-? ------------------- क्या आपको नाचना है? 0
ky- aap-k---a--ha-- --i? kya aapako naachana hai? k-a a-p-k- n-a-h-n- h-i- ------------------------ kya aapako naachana hai?
Haluatteko mennä kävelylle? क्या आप----न--च-हत- ----हती हैं? क-य- आप टहलन- च-हत- / च-हत- ह--? क-य- आ- ट-ल-ा च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- -------------------------------- क्या आप टहलना चाहते / चाहती हैं? 0
kya --p-t-h--a---chaa--t- ----aa-a-ee -ain? kya aap tahalana chaahate / chaahatee hain? k-a a-p t-h-l-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? ------------------------------------------- kya aap tahalana chaahate / chaahatee hain?
Haluan polttaa. म----ध--्र--न--रना है म-झ- ध-म-रप-न करन- ह- म-झ- ध-म-र-ा- क-न- ह- --------------------- मुझे धूम्रपान करना है 0
mu--e --o-mr-pa-- k---n- hai mujhe dhoomrapaan karana hai m-j-e d-o-m-a-a-n k-r-n- h-i ---------------------------- mujhe dhoomrapaan karana hai
Haluatko tupakan? क--ा-तुम्-े--सि-रेट चा-िए? क-य- त-म-ह-- स-गर-ट च-ह-ए? क-य- त-म-ह-ं स-ग-े- च-ह-ए- -------------------------- क्या तुम्हें सिगरेट चाहिए? 0
k-a--u-hen-si-ar-- c-aa-ie? kya tumhen sigaret chaahie? k-a t-m-e- s-g-r-t c-a-h-e- --------------------------- kya tumhen sigaret chaahie?
Hän (m.) haluaa tulta. उस-- --ल-ा----े---- कुछ-चा--ए उसक- स-लग-न- क- ल-ए क-छ च-ह-ए उ-क- स-ल-ा-े क- ल-ए क-छ च-ह-ए ----------------------------- उसको सुलगाने के लिए कुछ चाहिए 0
usak- s-l--a--e ke--i--kuch----a---e usako sulagaane ke lie kuchh chaahie u-a-o s-l-g-a-e k- l-e k-c-h c-a-h-e ------------------------------------ usako sulagaane ke lie kuchh chaahie
Haluaisin juoda jotakin. मैं-कु---ी-- च---- /-----ी हूँ म-- क-छ प-न- च-हत- / च-हत- ह-- म-ं क-छ प-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------ मैं कुछ पीना चाहता / चाहती हूँ 0
mai--k---- p---- -ha--a-a-/ c--ah--ee h-on main kuchh peena chaahata / chaahatee hoon m-i- k-c-h p-e-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ------------------------------------------ main kuchh peena chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin syödä jotakin. म-ं क-----न- -ाहत- /-------हूँ म-- क-छ ख-न- च-हत- / च-हत- ह-- म-ं क-छ ख-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------ मैं कुछ खाना चाहता / चाहती हूँ 0
mai- -u-h- ---a-- c-a-ha-- / ch--h-t-- ho-n main kuchh khaana chaahata / chaahatee hoon m-i- k-c-h k-a-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ------------------------------------------- main kuchh khaana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin levätä hieman. मैं थ-----राम कर-ा चाहत- --च-हती --ँ म-- थ-ड़- आर-म करन- च-हत- / च-हत- ह-- म-ं थ-ड़- आ-ा- क-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------------ मैं थोड़ा आराम करना चाहता / चाहती हूँ 0
m-in --od- aar--m ka--n----aah----/ c--ah-t-e-h-on main thoda aaraam karana chaahata / chaahatee hoon m-i- t-o-a a-r-a- k-r-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- -------------------------------------------------- main thoda aaraam karana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. मै- -प-स--कु- प---ा --ह-ा-/ ---ती --ँ म-- आप स- क-छ प-छन- च-हत- / च-हत- ह-- म-ं आ- स- क-छ प-छ-ा च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------------- मैं आप से कुछ पूछना चाहता / चाहती हूँ 0
main-a------k---h po-ch---- -h--h-ta --c-aa--te-----n main aap se kuchh poochhana chaahata / chaahatee hoon m-i- a-p s- k-c-h p-o-h-a-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ----------------------------------------------------- main aap se kuchh poochhana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. म-- आप--े क----िन-ी---ना ---त--/-चाह-- -ूँ म-- आप स- क-छ ब-नत- करन- च-हत- / च-हत- ह-- म-ं आ- स- क-छ ब-न-ी क-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ------------------------------------------ मैं आप से कुछ बिनती करना चाहता / चाहती हूँ 0
m-----ap se------ binatee--ara-a-c-a--a-a-- c---h--ee h-on main aap se kuchh binatee karana chaahata / chaahatee hoon m-i- a-p s- k-c-h b-n-t-e k-r-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ---------------------------------------------------------- main aap se kuchh binatee karana chaahata / chaahatee hoon
Haluaisin kutsua teidät johonkin. मै- -पको--ि-न्-्------ा-च-ह-ा-/ च-हत- --ँ म-- आपक- न-मन-त-रण द-न- च-हत- / च-हत- ह-- म-ं आ-क- न-म-्-्-ण द-न- च-ह-ा / च-ह-ी ह-ँ ----------------------------------------- मैं आपको निमन्त्रण देना चाहता / चाहती हूँ 0
m-i- -apa-o-nim-n-------na -h-ah--a / ch-a-at-e ---n main aapako nimantran dena chaahata / chaahatee hoon m-i- a-p-k- n-m-n-r-n d-n- c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-o- ---------------------------------------------------- main aapako nimantran dena chaahata / chaahatee hoon
Mitä haluatte? आ- ---ा-च--ते /-च-ह---हैं? आप क-य- च-हत- / च-हत- ह--? आ- क-य- च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- -------------------------- आप क्या चाहते / चाहती हैं? 0
a-p -----h-a-at- ----aah-te--hai-? aap kya chaahate / chaahatee hain? a-p k-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? ---------------------------------- aap kya chaahate / chaahatee hain?
Haluatteko kahvia? क-या -- कॉफ़ी पी----ाह-े / च-ह-ी--ैं? क-य- आप क-फ-- प-न- च-हत- / च-हत- ह--? क-य- आ- क-फ-ी प-न- च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- ------------------------------------- क्या आप कॉफ़ी पीना चाहते / चाहती हैं? 0
k-a -ap ---ee--e--- ch----te-/---aah--e---ai-? kya aap kofee peena chaahate / chaahatee hain? k-a a-p k-f-e p-e-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? ---------------------------------------------- kya aap kofee peena chaahate / chaahatee hain?
Vai haluatteko mielummin teetä? या-आप --- -ी-ा ---त--- -ा--ी --ं? य- आप च-य प-न- च-हत- / च-हत- ह--? य- आ- च-य प-न- च-ह-े / च-ह-ी ह-ं- --------------------------------- या आप चाय पीना चाहते / चाहती हैं? 0
ya-aa---h--y -ee-a---aa--------h-a---ee-h-in? ya aap chaay peena chaahate / chaahatee hain? y- a-p c-a-y p-e-a c-a-h-t- / c-a-h-t-e h-i-? --------------------------------------------- ya aap chaay peena chaahate / chaahatee hain?
Me haluaisimme mennä kotiin. ह- ---ज-ना-चा-----ैं हम घर ज-न- च-हत- ह-- ह- घ- ज-न- च-ह-े ह-ं -------------------- हम घर जाना चाहते हैं 0
h-m-g--r-ja-na ch---a-- h--n ham ghar jaana chaahate hain h-m g-a- j-a-a c-a-h-t- h-i- ---------------------------- ham ghar jaana chaahate hain
Haluatteko taksin? क्या त---हे- -ैक-सी चाहिए? क-य- त-म-ह-- ट-क-स- च-ह-ए? क-य- त-म-ह-ं ट-क-स- च-ह-ए- -------------------------- क्या तुम्हें टैक्सी चाहिए? 0
kya-t----- ta--s-- c--ah-e? kya tumhen taiksee chaahie? k-a t-m-e- t-i-s-e c-a-h-e- --------------------------- kya tumhen taiksee chaahie?
He haluavat soittaa. वे----िफ-न -----चाहते--ैं व- ट-ल-फ-न करन- च-हत- ह-- व- ट-ल-फ-न क-न- च-ह-े ह-ं ------------------------- वे टेलिफोन करना चाहते हैं 0
ve---l---on --r-na--h---a-- hain ve teliphon karana chaahate hain v- t-l-p-o- k-r-n- c-a-h-t- h-i- -------------------------------- ve teliphon karana chaahate hain

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.