Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   nl iets leuk vinden

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [zeventig]

iets leuk vinden

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Haluatteko polttaa? W----- r-k--? W___ u r_____ W-l- u r-k-n- ------------- Wilt u roken? 0
Haluatteko tanssia? Wilt --dan--n? W___ u d______ W-l- u d-n-e-? -------------- Wilt u dansen? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Wi---u----de-e-? W___ u w________ W-l- u w-n-e-e-? ---------------- Wilt u wandelen? 0
Haluan polttaa. Ik -il--r------ken. I_ w__ g____ r_____ I- w-l g-a-g r-k-n- ------------------- Ik wil graag roken. 0
Haluatko tupakan? W-l--e-een-----r-t? W__ j_ e__ s_______ W-l j- e-n s-g-r-t- ------------------- Wil je een sigaret? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Hij--il--en------j-. H__ w__ e__ v_______ H-j w-l e-n v-u-t-e- -------------------- Hij wil een vuurtje. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ik -il graag-i--s --i--e-. I_ w__ g____ i___ d_______ I- w-l g-a-g i-t- d-i-k-n- -------------------------- Ik wil graag iets drinken. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ik-------aag-i-t---t-n. I_ w__ g____ i___ e____ I- w-l g-a-g i-t- e-e-. ----------------------- Ik wil graag iets eten. 0
Haluaisin levätä hieman. I----l----a- een--e-tj- --t---ten. I_ w__ g____ e__ b_____ u_________ I- w-l g-a-g e-n b-e-j- u-t-u-t-n- ---------------------------------- Ik wil graag een beetje uitrusten. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Ik------ gr--g--e-s--ra---. I_ w__ u g____ i___ v______ I- w-l u g-a-g i-t- v-a-e-. --------------------------- Ik wil u graag iets vragen. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Ik -i--------g om ie-- vr---n. I_ w__ u g____ o_ i___ v______ I- w-l u g-a-g o- i-t- v-a-e-. ------------------------------ Ik wil u graag om iets vragen. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ik wil u --a-g e-gen--vo-r-u-tn--i--n. I_ w__ u g____ e_____ v___ u__________ I- w-l u g-a-g e-g-n- v-o- u-t-o-i-e-. -------------------------------------- Ik wil u graag ergens voor uitnodigen. 0
Mitä haluatte? W----ilt-u-g--a-? W__ w___ u g_____ W-t w-l- u g-a-g- ----------------- Wat wilt u graag? 0
Haluatteko kahvia? W-l--u --ffi-? W___ u k______ W-l- u k-f-i-? -------------- Wilt u koffie? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Of w-lt-u l-e-e--th-e? O_ w___ u l_____ t____ O- w-l- u l-e-e- t-e-? ---------------------- Of wilt u liever thee? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. W-j-wil--- g---- -a---hu-s r--de-. W__ w_____ g____ n___ h___ r______ W-j w-l-e- g-a-g n-a- h-i- r-j-e-. ---------------------------------- Wij willen graag naar huis rijden. 0
Haluatteko taksin? Wil-en j--lie---n taxi? W_____ j_____ e__ t____ W-l-e- j-l-i- e-n t-x-? ----------------------- Willen jullie een taxi? 0
He haluavat soittaa. Zi---ille- graag-t-le-on----. Z__ w_____ g____ t___________ Z-j w-l-e- g-a-g t-l-f-n-r-n- ----------------------------- Zij willen graag telefoneren. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.