Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   sk niečo chcieť / želať si

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedemdesiat]

niečo chcieť / želať si

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? C-c--i--y ste-faj-iť? C_____ b_ s__ f______ C-c-l- b- s-e f-j-i-? --------------------- Chceli by ste fajčiť? 0
Haluatteko tanssia? Ch---- b--st-----c-va-? C_____ b_ s__ t________ C-c-l- b- s-e t-n-o-a-? ----------------------- Chceli by ste tancovať? 0
Haluatteko mennä kävelylle? C---li -- s----- í-- p-e------ť? C_____ b_ s__ s_ í__ p__________ C-c-l- b- s-e s- í-ť p-e-h-d-a-? -------------------------------- Chceli by ste sa ísť prechádzať? 0
Haluan polttaa. C---- by s-m----č--. C____ b_ s__ f______ C-c-l b- s-m f-j-i-. -------------------- Chcel by som fajčiť. 0
Haluatko tupakan? C--e---) by -----g-r--u? C_______ b_ s_ c________ C-c-l-a- b- s- c-g-r-t-? ------------------------ Chcel(a) by si cigaretu? 0
Hän (m.) haluaa tulta. C-ce- ----he-. C____ b_ o____ C-c-l b- o-e-. -------------- Chcel by oheň. 0
Haluaisin juoda jotakin. Chc--(a- by -o- n---o --ť. C_______ b_ s__ n____ p___ C-c-l-a- b- s-m n-e-o p-ť- -------------------------- Chcel(a) by som niečo piť. 0
Haluaisin syödä jotakin. C---l(-)-b- som ---č- je-ť. C_______ b_ s__ n____ j____ C-c-l-a- b- s-m n-e-o j-s-. --------------------------- Chcel(a) by som niečo jesť. 0
Haluaisin levätä hieman. Chcel--) b- -om si-t------odp-čin-ť. C_______ b_ s__ s_ t_____ o_________ C-c-l-a- b- s-m s- t-o-h- o-p-č-n-ť- ------------------------------------ Chcel(a) by som si trochu odpočinúť. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. C-cel(---by-s-- -- --- n-e-- spýta-. C_______ b_ s__ s_ V__ n____ s______ C-c-l-a- b- s-m s- V-s n-e-o s-ý-a-. ------------------------------------ Chcel(a) by som sa Vás niečo spýtať. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Chcel-a)----s-m Vá-------čo--o--o--ť. C_______ b_ s__ V__ o n____ p________ C-c-l-a- b- s-m V-s o n-e-o p-p-o-i-. ------------------------------------- Chcel(a) by som Vás o niečo poprosiť. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Chce-(a--by som--á--n----e-- p---a-. C_______ b_ s__ V__ n_ n____ p______ C-c-l-a- b- s-m V-s n- n-e-o p-z-a-. ------------------------------------ Chcel(a) by som Vás na niečo pozvať. 0
Mitä haluatte? Č--s- žel---- -r--ím? Č_ s_ ž______ p______ Č- s- ž-l-t-, p-o-í-? --------------------- Čo si želáte, prosím? 0
Haluatteko kahvia? Ž-láte-si k--u? Ž_____ s_ k____ Ž-l-t- s- k-v-? --------------- Želáte si kávu? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Ale-o si-r--še- ž--------j? A____ s_ r_____ ž_____ č___ A-e-o s- r-d-e- ž-l-t- č-j- --------------------------- Alebo si radšej želáte čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Chc------ -m----ť-dom-v. C_____ b_ s__ í__ d_____ C-c-l- b- s-e í-ť d-m-v- ------------------------ Chceli by sme ísť domov. 0
Haluatteko taksin? Ch-eli-b--ste ta-ík? C_____ b_ s__ t_____ C-c-l- b- s-e t-x-k- -------------------- Chceli by ste taxík? 0
He haluavat soittaa. C---li -- --l-fono--ť. C_____ b_ t___________ C-c-l- b- t-l-f-n-v-ť- ---------------------- Chceli by telefonovať. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.