Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   sv vilja ha något

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sjuttio]

vilja ha något

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Vi-l ni ----? V___ n_ r____ V-l- n- r-k-? ------------- Vill ni röka? 0
Haluatteko tanssia? V--l -- -a--a? V___ n_ d_____ V-l- n- d-n-a- -------------- Vill ni dansa? 0
Haluatteko mennä kävelylle? V-ll -i-g- ----ch-gå? V___ n_ g_ u_ o__ g__ V-l- n- g- u- o-h g-? --------------------- Vill ni gå ut och gå? 0
Haluan polttaa. J-g-s-ul-e-v-lj--rö--. J__ s_____ v____ r____ J-g s-u-l- v-l-a r-k-. ---------------------- Jag skulle vilja röka. 0
Haluatko tupakan? Vi-l -u--a--n cig--e--? V___ d_ h_ e_ c________ V-l- d- h- e- c-g-r-t-? ----------------------- Vill du ha en cigarett? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Ha--vi-l ------. H__ v___ h_ e___ H-n v-l- h- e-d- ---------------- Han vill ha eld. 0
Haluaisin juoda jotakin. J-g-----l- v--ja -- -åg-----t--r-c--. J__ s_____ v____ h_ n____ a__ d______ J-g s-u-l- v-l-a h- n-g-t a-t d-i-k-. ------------------------------------- Jag skulle vilja ha något att dricka. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ja--s--l-e -------ta n----. J__ s_____ v____ ä__ n_____ J-g s-u-l- v-l-a ä-a n-g-t- --------------------------- Jag skulle vilja äta något. 0
Haluaisin levätä hieman. Jag-sk-l-e vil-a -i-- --- -ite. J__ s_____ v____ v___ m__ l____ J-g s-u-l- v-l-a v-l- m-g l-t-. ------------------------------- Jag skulle vilja vila mig lite. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. J-- ---l----il-- -rå-- -- nå-o-. J__ s_____ v____ f____ e_ n_____ J-g s-u-l- v-l-a f-å-a e- n-g-t- -------------------------------- Jag skulle vilja fråga er något. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. J----ku--e-v-l-- -e--r -m-nå-o-. J__ s_____ v____ b_ e_ o_ n_____ J-g s-u-l- v-l-a b- e- o- n-g-t- -------------------------------- Jag skulle vilja be er om något. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. J-g-sk-l-e -il---b-u-a-i-----på-nå--t. J__ s_____ v____ b____ i_ e_ p_ n_____ J-g s-u-l- v-l-a b-u-a i- e- p- n-g-t- -------------------------------------- Jag skulle vilja bjuda in er på något. 0
Mitä haluatte? Va---ill----h-? V__ v___ n_ h__ V-d v-l- n- h-? --------------- Vad vill ni ha? 0
Haluatteko kahvia? V-ll -i-h- e- ka-f-? V___ n_ h_ e_ k_____ V-l- n- h- e- k-f-e- -------------------- Vill ni ha en kaffe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? E-le--sk--le----hel----vil-a -a en --? E____ s_____ n_ h_____ v____ h_ e_ t__ E-l-r s-u-l- n- h-l-r- v-l-a h- e- t-? -------------------------------------- Eller skulle ni hellre vilja ha en te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. V- -kul-e-v-lj--å-----m. V_ s_____ v____ å__ h___ V- s-u-l- v-l-a å-a h-m- ------------------------ Vi skulle vilja åka hem. 0
Haluatteko taksin? Vi-l-ni -a-en -a--? V___ n_ h_ e_ t____ V-l- n- h- e- t-x-? ------------------- Vill ni ha en taxi? 0
He haluavat soittaa. De--i-- ---g-. D_ v___ r_____ D- v-l- r-n-a- -------------- De vill ringa. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.