Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   tl para magustuhan ang isang bagay

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [pitumpu]

para magustuhan ang isang bagay

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tagalog Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Gu-----o ba-g----i--ri--o? G____ m_ b___ m___________ G-s-o m- b-n- m-n-g-r-l-o- -------------------------- Gusto mo bang manigarilyo? 0
Haluatteko tanssia? Gu-to m- ---g--umay-w? G____ m_ b___ s_______ G-s-o m- b-n- s-m-y-w- ---------------------- Gusto mo bang sumayaw? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Gus-o m- -ang m-g-----------? G____ m_ b___ m______________ G-s-o m- b-n- m-g-a-a---a-a-? ----------------------------- Gusto mo bang maglakad-lakad? 0
Haluan polttaa. Gus-o -o-g m-niga---yo. G____ k___ m___________ G-s-o k-n- m-n-g-r-l-o- ----------------------- Gusto kong manigarilyo. 0
Haluatko tupakan? Gu--o----ba-----i--rily-? G____ m_ b_ n_ s_________ G-s-o m- b- n- s-g-r-l-o- ------------------------- Gusto mo ba ng sigarilyo? 0
Hän (m.) haluaa tulta. G-s-- -iy---- ----si--i. G____ n___ n_ p_________ G-s-o n-y- n- p-n-s-n-i- ------------------------ Gusto niya ng pangsindi. 0
Haluaisin juoda jotakin. G---o k--sana---um---m. G____ k_ s_____ u______ G-s-o k- s-n-n- u-i-o-. ----------------------- Gusto ko sanang uminom. 0
Haluaisin syödä jotakin. Gu-t- -o -an------main. G____ k_ s_____ k______ G-s-o k- s-n-n- k-m-i-. ----------------------- Gusto ko sanang kumain. 0
Haluaisin levätä hieman. G-st---- m---n- --g--hin--. G____ k_ m_____ m__________ G-s-o k- m-n-n- m-g-a-i-g-. --------------------------- Gusto ko munang magpahinga. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. M---------a---g itanon--sa--. M__ g____ a____ i______ s____ M-y g-s-o a-o-g i-a-o-g s-y-. ----------------------------- May gusto akong itanong sayo. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. M-y-g-s-- a-o------p-ki---p-------. M__ g____ a____ i__________ s_ i___ M-y g-s-o a-o-g i-a-a-i-s-p s- i-o- ----------------------------------- May gusto akong ipapakiusap sa iyo. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Gust- ki---g a--ay-h-n.-- G-s-o-----ng-a--in. G____ k_____ a_________ / G____ k_____ a_____ G-s-o k-t-n- a-y-y-h-n- / G-s-o k-t-n- a-a-n- --------------------------------------------- Gusto kitang anyayahan. / Gusto kitang ayain. 0
Mitä haluatte? An----g --s-- --? A__ a__ g____ m__ A-o a-g g-s-o m-? ----------------- Ano ang gusto mo? 0
Haluatteko kahvia? G---o-----------a--? G____ m_ b_ n_ k____ G-s-o m- b- n- k-p-? -------------------- Gusto mo ba ng kape? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? O ma--gust- mo-ng -saa? O m__ g____ m_ n_ t____ O m-s g-s-o m- n- t-a-? ----------------------- O mas gusto mo ng tsaa? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Gust- -----g-u--wi. G____ n_____ u_____ G-s-o n-m-n- u-u-i- ------------------- Gusto naming umuwi. 0
Haluatteko taksin? G---- n--o-----ax-? G____ n___ n_ t____ G-s-o n-y- n- t-x-? ------------------- Gusto niyo ng taxi? 0
He haluavat soittaa. G-st--nin--n- tu-aw-g. G____ n______ t_______ G-s-o n-n-o-g t-m-w-g- ---------------------- Gusto ninyong tumawag. 0

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.