Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   no ville noe 1

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sytti]

ville noe 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Haluatteko polttaa? V-- -u røyke? V__ d_ r_____ V-l d- r-y-e- ------------- Vil du røyke? 0
Haluatteko tanssia? V-- du-d---e? V__ d_ d_____ V-l d- d-n-e- ------------- Vil du danse? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Vi--du-gå en-t--? V__ d_ g_ e_ t___ V-l d- g- e- t-r- ----------------- Vil du gå en tur? 0
Haluan polttaa. Jeg-v-l g----e -ø-k-. J__ v__ g_____ r_____ J-g v-l g-e-n- r-y-e- --------------------- Jeg vil gjerne røyke. 0
Haluatko tupakan? Vil--u-ha-e- si-a-et-? V__ d_ h_ e_ s________ V-l d- h- e- s-g-r-t-? ---------------------- Vil du ha en sigarett? 0
Hän (m.) haluaa tulta. H-- vi- -a fy-. H__ v__ h_ f___ H-n v-l h- f-r- --------------- Han vil ha fyr. 0
Haluaisin juoda jotakin. Je---il gje--e -----e å-----ke. J__ v__ g_____ h_ n__ å d______ J-g v-l g-e-n- h- n-e å d-i-k-. ------------------------------- Jeg vil gjerne ha noe å drikke. 0
Haluaisin syödä jotakin. J---v-l-g------sp----no-. J__ v__ g_____ s____ n___ J-g v-l g-e-n- s-i-e n-e- ------------------------- Jeg vil gjerne spise noe. 0
Haluaisin levätä hieman. Je- --- --er-- ---l--l---. J__ v__ g_____ h____ l____ J-g v-l g-e-n- h-i-e l-t-. -------------------------- Jeg vil gjerne hvile litt. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Jeg v-l-gjer-e-spø--e --g -oe. J__ v__ g_____ s_____ d__ n___ J-g v-l g-e-n- s-ø-r- d-g n-e- ------------------------------ Jeg vil gjerne spørre deg noe. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Je- vi- gj-rne--e--eg--m -o-. J__ v__ g_____ b_ d__ o_ n___ J-g v-l g-e-n- b- d-g o- n-e- ----------------------------- Jeg vil gjerne be deg om noe. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Jeg--i- -----e -n-i-ere d---på -oe. J__ v__ g_____ i_______ d__ p_ n___ J-g v-l g-e-n- i-v-t-r- d-g p- n-e- ----------------------------------- Jeg vil gjerne invitere deg på noe. 0
Mitä haluatte? Hva -----u--a? H__ v__ d_ h__ H-a v-l d- h-? -------------- Hva vil du ha? 0
Haluatteko kahvia? Vil-du -a--n --f--? V__ d_ h_ e_ k_____ V-l d- h- e- k-f-e- ------------------- Vil du ha en kaffe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? E--er -i--d- h--l-r-h---- --? E____ v__ d_ h_____ h_ e_ t__ E-l-r v-l d- h-l-e- h- e- t-? ----------------------------- Eller vil du heller ha en te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Vi --l-gj-r-- ---re-h--m. V_ v__ g_____ k____ h____ V- v-l g-e-n- k-ø-e h-e-. ------------------------- Vi vil gjerne kjøre hjem. 0
Haluatteko taksin? Vil----e--- e- -r--je? V__ d___ h_ e_ d______ V-l d-r- h- e- d-o-j-? ---------------------- Vil dere ha en drosje? 0
He haluavat soittaa. De--il--je--e-r--g-. D_ v__ g_____ r_____ D- v-l g-e-n- r-n-e- -------------------- De vil gjerne ringe. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.