Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   et midagi soovima

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [seitsekümmend]

midagi soovima

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluatteko polttaa? K-s te-----i-si-e---i-se--da? K__ t_ s_________ s__________ K-s t- s-o-i-s-t- s-i-s-t-d-? ----------------------------- Kas te sooviksite suitsetada? 0
Haluatteko tanssia? Ka- -e--oo-i-si-e------i-a? K__ t_ s_________ t________ K-s t- s-o-i-s-t- t-n-s-d-? --------------------------- Kas te sooviksite tantsida? 0
Haluatteko mennä kävelylle? K---te-------s-----a-----a --n--? K__ t_ s_________ j_______ m_____ K-s t- s-o-i-s-t- j-l-t-m- m-n-a- --------------------------------- Kas te sooviksite jalutama minna? 0
Haluan polttaa. M- -o-vik-in s--ts-ta-a. M_ s________ s__________ M- s-o-i-s-n s-i-s-t-d-. ------------------------ Ma sooviksin suitsetada. 0
Haluatko tupakan? Soo--d-----i-a-----? S_____ s_ s_________ S-o-i- s- s-g-r-t-i- -------------------- Soovid sa sigaretti? 0
Hän (m.) haluaa tulta. T----o-ib--ul-. T_ s_____ t____ T- s-o-i- t-l-. --------------- Ta soovib tuld. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ma-s-ovik-i---ida-i ---a. M_ s________ m_____ j____ M- s-o-i-s-n m-d-g- j-u-. ------------------------- Ma sooviksin midagi juua. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ma----vi--in -i-a-i-süü-. M_ s________ m_____ s____ M- s-o-i-s-n m-d-g- s-ü-. ------------------------- Ma sooviksin midagi süüa. 0
Haluaisin levätä hieman. Ma-s-o----in----d--puhat-. M_ s________ v____ p______ M- s-o-i-s-n v-i-i p-h-t-. -------------------------- Ma sooviksin veidi puhata. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Ma s--vi-----t-il---id--i-küs---. M_ s________ t____ m_____ k______ M- s-o-i-s-n t-i-t m-d-g- k-s-d-. --------------------------------- Ma sooviksin teilt midagi küsida. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. M-----vik--n-t---t-m-dag---alu--. M_ s________ t____ m_____ p______ M- s-o-i-s-n t-i-t m-d-g- p-l-d-. --------------------------------- Ma sooviksin teilt midagi paluda. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. M- -o-vi--i- -e-le --d-g--v---- t-h-. M_ s________ t____ m_____ v____ t____ M- s-o-i-s-n t-i-e m-d-g- v-l-a t-h-. ------------------------------------- Ma sooviksin teile midagi välja teha. 0
Mitä haluatte? M--a--e s--v------a---? M___ t_ s_______ p_____ M-d- t- s-o-i-e- p-l-n- ----------------------- Mida te soovite, palun? 0
Haluatteko kahvia? So--i-e -e k---i? S______ t_ k_____ S-o-i-e t- k-h-i- ----------------- Soovite te kohvi? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? V-i s-ov-t---e-p-g----e-d? V__ s______ t_ p____ t____ V-i s-o-i-e t- p-g-m t-e-? -------------------------- Või soovite te pigem teed? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Me---o---e ---- ---ta. M_ s______ k___ s_____ M- s-o-i-e k-j- s-i-a- ---------------------- Me soovime koju sõita. 0
Haluatteko taksin? So--i---t---a--o-? S______ t_ t______ S-o-i-e t- t-k-o-? ------------------ Soovite te taksot? 0
He haluavat soittaa. N----o--------e-ist--a. N__ s_______ h_________ N-d s-o-i-a- h-l-s-a-a- ----------------------- Nad soovivad helistada. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.