Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ca agradar alguna cosa

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [setanta]

agradar alguna cosa

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Qu-----agr--a-ia -u----a v--tè? Q__ l_ a________ f____ a v_____ Q-e l- a-r-d-r-a f-m-r a v-s-è- ------------------------------- Que li agradaria fumar a vostè? 0
Haluatteko tanssia? Qu- l--a-r---r---b---ar-a---st-? Q__ l_ a________ b_____ a v_____ Q-e l- a-r-d-r-a b-l-a- a v-s-è- -------------------------------- Que li agradaria ballar a vostè? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Que -- a----ar---pa------ a ---tè? Q__ l_ a________ p_______ a v_____ Q-e l- a-r-d-r-a p-s-e-a- a v-s-è- ---------------------------------- Que li agradaria passejar a vostè? 0
Haluan polttaa. M--g--d--i---u--r. M__________ f_____ M-a-r-d-r-a f-m-r- ------------------ M’agradaria fumar. 0
Haluatko tupakan? V--dri----- ----r-e-? V_______ u_ c________ V-l-r-e- u- c-g-r-e-? --------------------- Voldries un cigarret? 0
Hän (m.) haluaa tulta. (---) ----r-- -oc. (____ v______ f___ (-l-) v-l-r-a f-c- ------------------ (Ell) voldria foc. 0
Haluaisin juoda jotakin. M’-gr--a----beure----una--os-. M__________ b____ a_____ c____ M-a-r-d-r-a b-u-e a-g-n- c-s-. ------------------------------ M’agradaria beure alguna cosa. 0
Haluaisin syödä jotakin. M-a-r---ria-me-j-- a-g-na cosa. M__________ m_____ a_____ c____ M-a-r-d-r-a m-n-a- a-g-n- c-s-. ------------------------------- M’agradaria menjar alguna cosa. 0
Haluaisin levätä hieman. M’agr---r---descan--r--na---ca. M__________ d________ u__ m____ M-a-r-d-r-a d-s-a-s-r u-a m-c-. ------------------------------- M’agradaria descansar una mica. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. M-agrad-ria-p---unt---li -na ---a. M__________ p___________ u__ c____ M-a-r-d-r-a p-e-u-t-r-l- u-a c-s-. ---------------------------------- M’agradaria preguntar-li una cosa. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. M--g-a-------e--nar--i -na-c-sa. M__________ d_________ u__ c____ M-a-r-d-r-a d-m-n-r-l- u-a c-s-. -------------------------------- M’agradaria demanar-li una cosa. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. M--g---------o--id-r-l--- -n- --sa. M__________ c__________ a u__ c____ M-a-r-d-r-a c-n-i-a---i a u-a c-s-. ----------------------------------- M’agradaria convidar-li a una cosa. 0
Mitä haluatte? Qu--l----ra-a--a-pr--dre, s---- pla-? Q__ l_ a________ p_______ s_ u_ p____ Q-è l- a-r-d-r-a p-e-d-e- s- u- p-a-? ------------------------------------- Què li agradaria prendre, si us plau? 0
Haluatteko kahvia? Vol---- -- --fè? V______ u_ c____ V-l-r-a u- c-f-? ---------------- Voldria un cafè? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? O--r--er---a--n---? O p_________ u_ t__ O p-e-e-i-i- u- t-? ------------------- O preferiria un te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. En-----a-a-i- a--r a --s-. E__ a________ a___ a c____ E-s a-r-d-r-a a-a- a c-s-. -------------------------- Ens agradaria anar a casa. 0
Haluatteko taksin? V-l-u-u---a-i? V____ u_ t____ V-l-u u- t-x-? -------------- Voleu un taxi? 0
He haluavat soittaa. Vo-dri-- --uca--per-------n. V_______ t_____ p__ t_______ V-l-r-e- t-u-a- p-r t-l-f-n- ---------------------------- Voldrien trucar per telèfon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + katalaani (1-100) MP3 katalaani (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.