Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   px gostar de qualquer coisa

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [setenta]

gostar de qualquer coisa

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (BR) Toista Lisää
Haluatteko polttaa? V-cê qu-----ma-? V___ q___ f_____ V-c- q-e- f-m-r- ---------------- Você quer fumar? 0
Haluatteko tanssia? V-cê q-e- da-ç--? V___ q___ d______ V-c- q-e- d-n-a-? ----------------- Você quer dançar? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Vo-ê --er-pa-sear? V___ q___ p_______ V-c- q-e- p-s-e-r- ------------------ Você quer passear? 0
Haluan polttaa. Eu ------fu-ar. E_ q____ f_____ E- q-e-o f-m-r- --------------- Eu quero fumar. 0
Haluatko tupakan? Vo-- ---r um ci-arro? V___ q___ u_ c_______ V-c- q-e- u- c-g-r-o- --------------------- Você quer um cigarro? 0
Hän (m.) haluaa tulta. E-e -----is-ue-r-. E__ q___ i________ E-e q-e- i-q-e-r-. ------------------ Ele quer isqueiro. 0
Haluaisin juoda jotakin. E- -u-r---eb-r--lgu-a -oisa. E_ q____ b____ a_____ c_____ E- q-e-o b-b-r a-g-m- c-i-a- ---------------------------- Eu quero beber alguma coisa. 0
Haluaisin syödä jotakin. E- q-ero-c--e-----u-a ---s-. E_ q____ c____ a_____ c_____ E- q-e-o c-m-r a-g-m- c-i-a- ---------------------------- Eu quero comer alguma coisa. 0
Haluaisin levätä hieman. Eu ----o de-c---a- -m-po---. E_ q____ d________ u_ p_____ E- q-e-o d-s-a-s-r u- p-u-o- ---------------------------- Eu quero descansar um pouco. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Eu-que-o --- ---gun-ar -m------a. E_ q____ l__ p________ u__ c_____ E- q-e-o l-e p-r-u-t-r u-a c-i-a- --------------------------------- Eu quero lhe perguntar uma coisa. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Eu -u----lh- -e--------a-o-. E_ q____ l__ p____ u_ f_____ E- q-e-o l-e p-d-r u- f-v-r- ---------------------------- Eu quero lhe pedir um favor. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. E- --e-o -o-vidá-lo -ar---lg-ma c---a. E_ q____ c_________ p___ a_____ c_____ E- q-e-o c-n-i-á-l- p-r- a-g-m- c-i-a- -------------------------------------- Eu quero convidá-lo para alguma coisa. 0
Mitä haluatte? O -ue ----j----or---vo-? O q__ d______ p__ f_____ O q-e d-s-j-, p-r f-v-r- ------------------------ O que deseja, por favor? 0
Haluatteko kahvia? D---j--um---fé? D_____ u_ c____ D-s-j- u- c-f-? --------------- Deseja um café? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Ou -re---e--n--s-um---á? O_ p______ a____ u_ c___ O- p-e-e-e a-t-s u- c-á- ------------------------ Ou prefere antes um chá? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Q-ere-o--ir -a-a --sa. Q_______ i_ p___ c____ Q-e-e-o- i- p-r- c-s-. ---------------------- Queremos ir para casa. 0
Haluatteko taksin? Q-e-e- -m t-x-? Q_____ u_ t____ Q-e-e- u- t-x-? --------------- Querem um táxi? 0
He haluavat soittaa. Eles----r-- -e--f-n--. E___ q_____ t_________ E-e- q-e-e- t-l-f-n-r- ---------------------- Eles querem telefonar. 0

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.