Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   eo deziri ion

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sepdek]

deziri ion

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Ĉu vi d-zi-a- fu--? Ĉu vi deziras fumi? Ĉ- v- d-z-r-s f-m-? ------------------- Ĉu vi deziras fumi? 0
Haluatteko tanssia? Ĉ-----dezir-s dan--? Ĉu vi deziras danci? Ĉ- v- d-z-r-s d-n-i- -------------------- Ĉu vi deziras danci? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Ĉu -i----i--s---o-e-i? Ĉu vi deziras promeni? Ĉ- v- d-z-r-s p-o-e-i- ---------------------- Ĉu vi deziras promeni? 0
Haluan polttaa. M- --zi--s--um-. Mi deziras fumi. M- d-z-r-s f-m-. ---------------- Mi deziras fumi. 0
Haluatko tupakan? Ĉu-v- -ezir-s cig--edon? Ĉu vi deziras cigaredon? Ĉ- v- d-z-r-s c-g-r-d-n- ------------------------ Ĉu vi deziras cigaredon? 0
Hän (m.) haluaa tulta. L--d-z--a--faj-o-. Li deziras fajron. L- d-z-r-s f-j-o-. ------------------ Li deziras fajron. 0
Haluaisin juoda jotakin. M- de----s i-n-t---ki. Mi deziras ion trinki. M- d-z-r-s i-n t-i-k-. ---------------------- Mi deziras ion trinki. 0
Haluaisin syödä jotakin. M- de-ir---io- ---ĝi. Mi deziras ion manĝi. M- d-z-r-s i-n m-n-i- --------------------- Mi deziras ion manĝi. 0
Haluaisin levätä hieman. M----zi-as iom r---zi. Mi deziras iom ripozi. M- d-z-r-s i-m r-p-z-. ---------------------- Mi deziras iom ripozi. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Mi de----s -on-d-----i -l-v-. Mi deziras ion demandi al vi. M- d-z-r-s i-n d-m-n-i a- v-. ----------------------------- Mi deziras ion demandi al vi. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Mi ---ira- --- pet- -- -i. Mi deziras ion peti de vi. M- d-z-r-s i-n p-t- d- v-. -------------------------- Mi deziras ion peti de vi. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Mi d-zir-s a---- i-v--i v--. Mi deziras al io inviti vin. M- d-z-r-s a- i- i-v-t- v-n- ---------------------------- Mi deziras al io inviti vin. 0
Mitä haluatte? K----vi dezi-a-, mi pet--? Kion vi deziras, mi petas? K-o- v- d-z-r-s- m- p-t-s- -------------------------- Kion vi deziras, mi petas? 0
Haluatteko kahvia? Ĉu-vi -e---a------n? Ĉu vi deziras kafon? Ĉ- v- d-z-r-s k-f-n- -------------------- Ĉu vi deziras kafon? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Aŭ-ĉ--vi p---e--s-----? Aŭ ĉu vi preferas teon? A- ĉ- v- p-e-e-a- t-o-? ----------------------- Aŭ ĉu vi preferas teon? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Ni---l-------ri h-j---. Ni volas veturi hejmen. N- v-l-s v-t-r- h-j-e-. ----------------------- Ni volas veturi hejmen. 0
Haluatteko taksin? Ĉ- vi-de-iras-taksio-? Ĉu vi deziras taksion? Ĉ- v- d-z-r-s t-k-i-n- ---------------------- Ĉu vi deziras taksion? 0
He haluavat soittaa. Il--dezir-s te----ni. Ili deziras telefoni. I-i d-z-r-s t-l-f-n-. --------------------- Ili deziras telefoni. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.