Lauseita

fi Numerot   »   sv Tal

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [sju]

Tal

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Minä lasken: Jag-rä--a-: J__ r______ J-g r-k-a-: ----------- Jag räknar: 0
yksi, kaksi, kolme et-, -vå--tre e___ t___ t__ e-t- t-å- t-e ------------- ett, två, tre 0
Minä lasken kolmeen. Ja- ------ t-l--t--. J__ r_____ t___ t___ J-g r-k-a- t-l- t-e- -------------------- Jag räknar till tre. 0
Minä lasken eteenpäin. J---r-k-a- vi--re: J__ r_____ v______ J-g r-k-a- v-d-r-: ------------------ Jag räknar vidare: 0
neljä, viisi, kuusi fy--,-fe---s-x, f____ f___ s___ f-r-, f-m- s-x- --------------- fyra, fem, sex, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän sj-,-å---- nio s___ å____ n__ s-u- å-t-, n-o -------------- sju, åtta, nio 0
Minä lasken. Jag---kn--. J__ r______ J-g r-k-a-. ----------- Jag räknar. 0
Sinä lasket. Du-r---a-. D_ r______ D- r-k-a-. ---------- Du räknar. 0
Hän laskee. H-n--äk--r. H__ r______ H-n r-k-a-. ----------- Han räknar. 0
Yksi. Ensimmäinen. E--- -en f-rsta. E___ D__ f______ E-t- D-n f-r-t-. ---------------- Ett. Den första. 0
Kaksi. Toinen. T--.-D---a--ra. T___ D__ a_____ T-å- D-n a-d-a- --------------- Två. Den andra. 0
Kolme. Kolmas. Tre- --n tred--. T___ D__ t______ T-e- D-n t-e-j-. ---------------- Tre. Den tredje. 0
Neljä. Neljäs. F-ra--D-n fjär-e. F____ D__ f______ F-r-. D-n f-ä-d-. ----------------- Fyra. Den fjärde. 0
Viisi. Viides. Fem- -en -e---. F___ D__ f_____ F-m- D-n f-m-e- --------------- Fem. Den femte. 0
Kuusi. Kuudes. Se-. --n-s-ä--e. S___ D__ s______ S-x- D-n s-ä-t-. ---------------- Sex. Den sjätte. 0
Seitsemän. Seitsemäs. S--.-D-n-------. S___ D__ s______ S-u- D-n s-u-d-. ---------------- Sju. Den sjunde. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. Å--a- -en-åttonde. Å____ D__ å_______ Å-t-. D-n å-t-n-e- ------------------ Åtta. Den åttonde. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. Ni-- D-n n--n-e. N___ D__ n______ N-o- D-n n-o-d-. ---------------- Nio. Den nionde. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!