Lauseita

fi Viikonpäivät   »   sv Veckans dagar

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [nio]

Veckans dagar

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
maanantai må--ag m_____ m-n-a- ------ måndag 0
tiistai tisd-g t_____ t-s-a- ------ tisdag 0
keskiviikko onsd-g o_____ o-s-a- ------ onsdag 0
torstai t-r-d-g t______ t-r-d-g ------- torsdag 0
perjantai f-ed-g f_____ f-e-a- ------ fredag 0
lauantai lö--ag l_____ l-r-a- ------ lördag 0
sunnuntai sö-d-g s_____ s-n-a- ------ söndag 0
viikko ve---n v_____ v-c-a- ------ veckan 0
maanantaista sunnuntaihin fr----å-dag --l- -ön--g f___ m_____ t___ s_____ f-å- m-n-a- t-l- s-n-a- ----------------------- från måndag till söndag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. Den---rst------- -r-------. D__ f_____ d____ ä_ m______ D-n f-r-t- d-g-n ä- m-n-a-. --------------------------- Den första dagen är måndag. 0
Toinen päivä on tiistai. D---a------a--n----t-s-a-. D__ a____ d____ ä_ t______ D-n a-d-a d-g-n ä- t-s-a-. -------------------------- Den andra dagen är tisdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Den ---d-e -ag-n-ä- -nsda-. D__ t_____ d____ ä_ o______ D-n t-e-j- d-g-n ä- o-s-a-. --------------------------- Den tredje dagen är onsdag. 0
Neljäs päivä on torstai. Den f----e d---- -- t-rs--g. D__ f_____ d____ ä_ t_______ D-n f-ä-d- d-g-n ä- t-r-d-g- ---------------------------- Den fjärde dagen är torsdag. 0
Viides päivä on perjantai. Den-fe-t- da-en är -r--ag. D__ f____ d____ ä_ f______ D-n f-m-e d-g-n ä- f-e-a-. -------------------------- Den femte dagen är fredag. 0
Kuudes päivä on lauantai. D---s--tt- --g------lörd--. D__ s_____ d____ ä_ l______ D-n s-ä-t- d-g-n ä- l-r-a-. --------------------------- Den sjätte dagen är lördag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. D-n -ju-de--a-en är-sönda-. D__ s_____ d____ ä_ s______ D-n s-u-d- d-g-n ä- s-n-a-. --------------------------- Den sjunde dagen är söndag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. V-cka- h-r s--------. V_____ h__ s__ d_____ V-c-a- h-r s-u d-g-r- --------------------- Veckan har sju dagar. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. V---rb-t-r-bara--em-d-g--. V_ a______ b___ f__ d_____ V- a-b-t-r b-r- f-m d-g-r- -------------------------- Vi arbetar bara fem dagar. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!