Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sv Förfluten tid 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [åttoiett]

Förfluten tid 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
kirjoittaa skr-va s_____ s-r-v- ------ skriva 0
Hän kirjoitti kirjeen. Han s-re--e----rev. H__ s____ e__ b____ H-n s-r-v e-t b-e-. ------------------- Han skrev ett brev. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Oc- -o---k-e----t-kort. O__ h__ s____ e__ k____ O-h h-n s-r-v e-t k-r-. ----------------------- Och hon skrev ett kort. 0
lukea l--a l___ l-s- ---- läsa 0
Hän luki lehteä. H----äs-e----vec--t--ni-g. H__ l____ e_ v____________ H-n l-s-e e- v-c-o-i-n-n-. -------------------------- Han läste en veckotidning. 0
Ja hän luki kirjan. Oc- ho--lä-te -n----. O__ h__ l____ e_ b___ O-h h-n l-s-e e- b-k- --------------------- Och hon läste en bok. 0
ottaa -a t_ t- -- ta 0
Hän otti tupakan. H-n t-g -n-ci-----t. H__ t__ e_ c________ H-n t-g e- c-g-r-t-. -------------------- Han tog en cigarett. 0
Hän otti palan suklaata. Hon--og ---b---c------. H__ t__ e_ b__ c_______ H-n t-g e- b-t c-o-l-d- ----------------------- Hon tog en bit choklad. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Han -a--ot--gen--me--h-- -ar -ro--n. H__ v__ o_______ m__ h__ v__ t______ H-n v-r o-r-g-n- m-n h-n v-r t-o-e-. ------------------------------------ Han var otrogen, men hon var trogen. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Han--ar----, m-n h-- -ar----ti-. H__ v__ l___ m__ h__ v__ f______ H-n v-r l-t- m-n h-n v-r f-i-i-. -------------------------------- Han var lat, men hon var flitig. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Han -ar -a--ig,---- hon--ar r--. H__ v__ f______ m__ h__ v__ r___ H-n v-r f-t-i-, m-n h-n v-r r-k- -------------------------------- Han var fattig, men hon var rik. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Han h--- -nga------r,-utan sk-ld--. H__ h___ i___ p______ u___ s_______ H-n h-d- i-g- p-n-a-, u-a- s-u-d-r- ----------------------------------- Han hade inga pengar, utan skulder. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. H-n-h--- -nt- tu-,---an otu-. H__ h___ i___ t___ u___ o____ H-n h-d- i-t- t-r- u-a- o-u-. ----------------------------- Han hade inte tur, utan otur. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Han-------n--n--r-m---g----a- --t---g. H__ h___ i____ f________ u___ m_______ H-n h-d- i-g-n f-a-g-n-, u-a- m-t-å-g- -------------------------------------- Han hade ingen framgång, utan motgång. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. H-- v-r int- -öjd, u-a- -i-s-ö-d. H__ v__ i___ n____ u___ m________ H-n v-r i-t- n-j-, u-a- m-s-n-j-. --------------------------------- Han var inte nöjd, utan missnöjd. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. H---v-- -------c-lig-------o-yck-i-. H__ v__ i___ l_______ u___ o________ H-n v-r i-t- l-c-l-g- u-a- o-y-k-i-. ------------------------------------ Han var inte lycklig, utan olycklig. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. H-n-----i-te symp---sk- -tan-o---pat---. H__ v__ i___ s_________ u___ o__________ H-n v-r i-t- s-m-a-i-k- u-a- o-y-p-t-s-. ---------------------------------------- Han var inte sympatisk, utan osympatisk. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ruotsi (1-100) MP3 ruotsi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…