Lauseita

fi Ruumiinosia   »   ha sassan jiki

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [hamsin da takwas]

sassan jiki

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Minä piirrän miehen. In--z-n-----i-i. I__ z___ n______ I-a z-n- n-m-j-. ---------------- Ina zana namiji. 0
Ensin pään. D- -a--o-kai. D_ f____ k___ D- f-r-o k-i- ------------- Da farko kai. 0
Miehellä on hattu päässä. Mutu--n ya----a-ye--a hula. M______ y___ s____ d_ h____ M-t-m-n y-n- s-n-e d- h-l-. --------------------------- Mutumin yana sanye da hula. 0
Hiuksia ei näe. B---a ku iy- g-n-n-ga-hi-b-. B_ z_ k_ i__ g____ g____ b__ B- z- k- i-a g-n-n g-s-i b-. ---------------------------- Ba za ku iya ganin gashi ba. 0
Korvia ei myöskään näe. B--z--ku-iya g---- k-n-u-- -uma. B_ z_ k_ i__ g____ k______ k____ B- z- k- i-a g-n-n k-n-u-a k-m-. -------------------------------- Ba za ku iya ganin kunnuwa kuma. 0
Selkää ei myöskään näe. B---a--u --- -an----a-a ku--. B_ z_ k_ i__ g____ b___ k____ B- z- k- i-a g-n-n b-y- k-m-. ----------------------------- Ba za ku iya ganin baya kuma. 0
Minä piirrän silmät ja suun. In- zan--idanu--- --k-. I__ z___ i____ d_ b____ I-a z-n- i-a-u d- b-k-. ----------------------- Ina zana idanu da baki. 0
Mies tanssii ja nauraa. M-tumin-ya-a r--- y-------i-a. M______ y___ r___ y___ d______ M-t-m-n y-n- r-w- y-n- d-r-y-. ------------------------------ Mutumin yana rawa yana dariya. 0
Miehellä on pitkä nenä. Mu-u-i--ya------dog-n-h---i. M______ y___ d_ d____ h_____ M-t-m-n y-n- d- d-g-n h-n-i- ---------------------------- Mutumin yana da dogon hanci. 0
Hänellä on keppi kädessään. Y-na ɗ---a- -a-d- --h--n-ns-. Y___ ɗ_____ s____ a h________ Y-n- ɗ-u-a- s-n-a a h-n-u-s-. ----------------------------- Yana ɗaukar sanda a hannunsa. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. Y--ku-a -a --a-e---w--ans-. Y_ k___ s_ g____ a w_______ Y- k-m- s- g-a-e a w-y-n-a- --------------------------- Ya kuma sa gyale a wuyansa. 0
On talvi ja on kylmä. Da-ina -----m- -kw----any-. D_____ n_ k___ a____ s_____ D-m-n- n- k-m- a-w-i s-n-i- --------------------------- Damina ne kuma akwai sanyi. 0
Kädet ovat voimakkaat. Hann-- su-a-d--ƙa---. H_____ s___ d_ ƙ_____ H-n-u- s-n- d- ƙ-r-i- --------------------- Hannun suna da ƙarfi. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. Ƙafa--n-su-a--- ƙa-fi---m-. Ƙ______ s___ d_ ƙ____ k____ Ƙ-f-f-n s-n- d- ƙ-r-i k-m-. --------------------------- Ƙafafun suna da ƙarfi kuma. 0
Mies on lumesta. An--i -u-um-n -- d--ar ---ƙ-ra. A_ y_ m______ d_ d____ ƙ_______ A- y- m-t-m-n d- d-s-r ƙ-n-a-a- ------------------------------- An yi mutumin da dusar ƙanƙara. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. B- ---sa -a-d- ---ga---. B_ y_ s_ w____ b_ g_____ B- y- s- w-n-o b- g-s-i- ------------------------ Ba ya sa wando ba gashi. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. Amma m-tum-n--ai------nyi --. A___ m______ b__ y_ s____ b__ A-m- m-t-m-n b-i y- s-n-i b-. ----------------------------- Amma mutumin bai yi sanyi ba. 0
Hän on lumiukko. M-tu--n--m-- du--- -an-ara. M____ n_ m__ d____ ƙ_______ M-t-m n- m-i d-s-r ƙ-n-a-a- --------------------------- Mutum ne mai dusar ƙanƙara. 0

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…