Lauseita

fi Kaupungissa   »   ha A cikin birni

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [ashirin da biyar]

A cikin birni

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Ina so-in j- t-sh-r--i-gi- k-s-. I__ s_ i_ j_ t_____ j_____ k____ I-a s- i- j- t-s-a- j-r-i- k-s-. -------------------------------- Ina so in je tashar jirgin kasa. 0
Tahdon lentokentälle. I-a -------------n--i-gin-s---. I__ s_ i_ j_ f____ j_____ s____ I-a s- i- j- f-l-n j-r-i- s-m-. ------------------------------- Ina so in je filin jirgin sama. 0
Tahdon keskustaan. Ina--- i---- --ak---r-ga--. I__ s_ i_ j_ t_______ g____ I-a s- i- j- t-a-i-a- g-r-. --------------------------- Ina so in je tsakiyar gari. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? T- y--- -an---a---s--r -----n -asa? T_ y___ z__ i__ t_____ j_____ k____ T- y-y- z-n i-a t-s-a- j-r-i- k-s-? ----------------------------------- Ta yaya zan isa tashar jirgin kasa? 0
Miten pääsen lentokentälle? T---aya-z-- is--f--i- --rg-n ----? T_ y___ z__ i__ f____ j_____ s____ T- y-y- z-n i-a f-l-n j-r-i- s-m-? ---------------------------------- Ta yaya zan isa filin jirgin sama? 0
Miten pääsen keskustaan? T- yay- -a---s--t-a-i-a- ---ni? T_ y___ z__ i__ t_______ b_____ T- y-y- z-n i-a t-a-i-a- b-r-i- ------------------------------- Ta yaya zan isa tsakiyar birni? 0
Tarvitsen taksin. I---buka-an--asi I__ b______ t___ I-a b-k-t-n t-s- ---------------- Ina bukatan tasi 0
Tarvitsen kaupungin kartan. In---u--ta--tas-------ir-i I__ b______ t_______ b____ I-a b-k-t-n t-s-i-a- b-r-i -------------------------- Ina bukatan taswirar birni 0
Tarvitsen hotellin. i---buka--n ---l i__ b______ o___ i-a b-k-t-n o-a- ---------------- ina bukatan otal 0
Tahtoisin vuokrata auton. Ina ----n-yi--a--n -o-a I__ s_ i_ y_ h____ m___ I-a s- i- y- h-y-n m-t- ----------------------- Ina so in yi hayan mota 0
Tässä on luottokorttini. Ga-----n-k-re-it -in-. G_ k____ k______ d____ G- k-t-n k-r-d-t d-n-. ---------------------- Ga katin kiredit dina. 0
Tässä on ajokorttini. G- --sisi- ---i na. G_ l______ t___ n__ G- l-s-s-n t-ƙ- n-. ------------------- Ga lasisin tuƙi na. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Me --- -an- a c-k-n birni? M_ a__ g___ a c____ b_____ M- a-e g-n- a c-k-n b-r-i- -------------------------- Me ake gani a cikin birni? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Ku -------ohon-ga--n. K_ t___ t_____ g_____ K- t-f- t-o-o- g-r-n- --------------------- Ku tafi tsohon garin. 0
Tehkää kiertoajelu. Y- rangad-n---rni. Y_ r_______ b_____ Y- r-n-a-i- b-r-i- ------------------ Yi rangadin birni. 0
Menkää satamaan. J- z-w- t-s--r-jirage---uw-. J_ z___ t_____ j______ r____ J- z-w- t-s-a- j-r-g-n r-w-. ---------------------------- Je zuwa tashar jiragen ruwa. 0
Tehkää satamakierros. Y--yaw---s-a-ata-- n---as--- j-r-g-- ru-a. Y_ y____ s________ n_ t_____ j______ r____ Y- y-w-n s-a-a-a-a n- t-s-a- j-r-g-n r-w-. ------------------------------------------ Yi yawon shakatawa na tashar jiragen ruwa. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Wada--e ----u-an -a-i--- --w-i? W______ a_______ g___ n_ a_____ W-d-n-e a-u-u-a- g-n- n- a-w-i- ------------------------------- Wadanne abubuwan gani ne akwai? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 hausa (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!