Lauseita

fi Ruumiinosia   »   nl Lichaamsdelen

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [achtenvijftig]

Lichaamsdelen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Minä piirrän miehen. Ik --n een m---a-n-het-t-----n. I_ b__ e__ m__ a__ h__ t_______ I- b-n e-n m-n a-n h-t t-k-n-n- ------------------------------- Ik ben een man aan het tekenen. 0
Ensin pään. Ee--t-h---hoo--. E____ h__ h_____ E-r-t h-t h-o-d- ---------------- Eerst het hoofd. 0
Miehellä on hattu päässä. De--a- dra-g- --n--o--. D_ m__ d_____ e__ h____ D- m-n d-a-g- e-n h-e-. ----------------------- De man draagt een hoed. 0
Hiuksia ei näe. J- -a--z--n ---- niet-z-e-. J_ k__ z___ h___ n___ z____ J- k-n z-j- h-a- n-e- z-e-. --------------------------- Je kan zijn haar niet zien. 0
Korvia ei myöskään näe. J--ka---o---ijn-o-en niet--i-n. J_ k__ o__ z___ o___ n___ z____ J- k-n o-k z-j- o-e- n-e- z-e-. ------------------------------- Je kan ook zijn oren niet zien. 0
Selkää ei myöskään näe. Je k-n-----z--n --- -i-t zi--. J_ k__ o__ z___ r__ n___ z____ J- k-n o-k z-j- r-g n-e- z-e-. ------------------------------ Je kan ook zijn rug niet zien. 0
Minä piirrän silmät ja suun. I----n d-----n-e- d---o-- -an -et-t-ke--n. I_ b__ d_ o___ e_ d_ m___ a__ h__ t_______ I- b-n d- o-e- e- d- m-n- a-n h-t t-k-n-n- ------------------------------------------ Ik ben de ogen en de mond aan het tekenen. 0
Mies tanssii ja nauraa. D--m-------t--n l----. D_ m__ d____ e_ l_____ D- m-n d-n-t e- l-c-t- ---------------------- De man danst en lacht. 0
Miehellä on pitkä nenä. D--m-- heef- -en--a--e neus. D_ m__ h____ e__ l____ n____ D- m-n h-e-t e-n l-n-e n-u-. ---------------------------- De man heeft een lange neus. 0
Hänellä on keppi kädessään. H-j-draag- -e- sto---- --j- hand-n. H__ d_____ e__ s___ i_ z___ h______ H-j d-a-g- e-n s-o- i- z-j- h-n-e-. ----------------------------------- Hij draagt een stok in zijn handen. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. Hi--dr---t-oo--ee- ---al--m---j----k. H__ d_____ o__ e__ s____ o_ z___ n___ H-j d-a-g- o-k e-n s-a-l o- z-j- n-k- ------------------------------------- Hij draagt ook een sjaal om zijn nek. 0
On talvi ja on kylmä. H-- i---i------n -e- is-k---. H__ i_ w_____ e_ h__ i_ k____ H-t i- w-n-e- e- h-t i- k-u-. ----------------------------- Het is winter en het is koud. 0
Kädet ovat voimakkaat. D- ---en --j- ges---r-. D_ a____ z___ g________ D- a-m-n z-j- g-s-i-r-. ----------------------- De armen zijn gespierd. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. De--enen z-jn o----e---er-. D_ b____ z___ o__ g________ D- b-n-n z-j- o-k g-s-i-r-. --------------------------- De benen zijn ook gespierd. 0
Mies on lumesta. De-man -s---n---ee-w. D_ m__ i_ v__ s______ D- m-n i- v-n s-e-u-. --------------------- De man is van sneeuw. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. H-j -ra----g--n b--ek -- ---n -a-. H__ d_____ g___ b____ e_ g___ j___ H-j d-a-g- g-e- b-o-k e- g-e- j-s- ---------------------------------- Hij draagt geen broek en geen jas. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. Maar -e--an --vriest--i-t. M___ d_ m__ b_______ n____ M-a- d- m-n b-v-i-s- n-e-. -------------------------- Maar de man bevriest niet. 0
Hän on lumiukko. Hij--s -en ---eu-man. H__ i_ e__ s_________ H-j i- e-n s-e-u-m-n- --------------------- Hij is een sneeuwman. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…