Lauseita

fi Ruumiinosia   »   lv Ķermeņa daļas

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [piecdesmit astoņi]

Ķermeņa daļas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minä piirrän miehen. E--z-mē-u---r-e--. E_ z_____ v_______ E- z-m-j- v-r-e-i- ------------------ Es zīmēju vīrieti. 0
Ensin pään. V-s--r-s -al--. V_______ g_____ V-s-i-m- g-l-u- --------------- Vispirms galvu. 0
Miehellä on hattu päässä. V--i-tim-i- pla-ma-e. V_______ i_ p________ V-r-e-i- i- p-a-m-l-. --------------------- Vīrietim ir platmale. 0
Hiuksia ei näe. Matu--n---d-. M____ n______ M-t-s n-r-d-. ------------- Matus neredz. 0
Korvia ei myöskään näe. A---- ar- --red-. A____ a__ n______ A-s-s a-ī n-r-d-. ----------------- Ausis arī neredz. 0
Selkää ei myöskään näe. M-g-r- a-ī--er---. M_____ a__ n______ M-g-r- a-ī n-r-d-. ------------------ Muguru arī neredz. 0
Minä piirrän silmät ja suun. E--zī-ē-- -cis -- -uti. E_ z_____ a___ u_ m____ E- z-m-j- a-i- u- m-t-. ----------------------- Es zīmēju acis un muti. 0
Mies tanssii ja nauraa. V---etis ---o u--s-ej-s. V_______ d___ u_ s______ V-r-e-i- d-j- u- s-e-a-. ------------------------ Vīrietis dejo un smejas. 0
Miehellä on pitkä nenä. V-rie-i- ---ga-- degu-s. V_______ i_ g___ d______ V-r-e-i- i- g-r- d-g-n-. ------------------------ Vīrietim ir garš deguns. 0
Hänellä on keppi kädessään. Ro-ās -iņš t-r-s-i--i. R____ v___ t__ s______ R-k-s v-ņ- t-r s-i-ķ-. ---------------------- Rokās viņš tur spieķi. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. A- --k-u --ņ----r--a---. A_ k____ v____ i_ š_____ A- k-k-u v-ņ-m i- š-l-e- ------------------------ Ap kaklu viņam ir šalle. 0
On talvi ja on kylmä. I-----ma--- -----k--s. I_ z____ u_ i_ a______ I- z-e-a u- i- a-k-t-. ---------------------- Ir ziema un ir auksts. 0
Kädet ovat voimakkaat. R-kas----s-ē--gas. R____ i_ s________ R-k-s i- s-ē-ī-a-. ------------------ Rokas ir spēcīgas. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. Kāj-s a----r -pēcī-as. K____ a__ i_ s________ K-j-s a-ī i- s-ē-ī-a-. ---------------------- Kājas arī ir spēcīgas. 0
Mies on lumesta. V--s ir n- s-i-ga. V___ i_ n_ s______ V-r- i- n- s-i-g-. ------------------ Vīrs ir no sniega. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. V---m --- bi-š------ēt---. V____ n__ b____ u_ m______ V-ņ-m n-v b-k-u u- m-t-ļ-. -------------------------- Viņam nav bikšu un mēteļa. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. B------a--nes--s-. B__ v____ n_______ B-t v-r-m n-s-l-t- ------------------ Bet vīram nesalst. 0
Hän on lumiukko. T-- i---n--g-v-r-. T__ i_ s__________ T-s i- s-i-g-v-r-. ------------------ Tas ir sniegavīrs. 0

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…