Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   ha farillai

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [sittin da daya]

farillai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. W-ta----rk---hi-e---n----. W____ f____ s____ J_______ W-t-n f-r-o s-i-e J-n-i-u- -------------------------- Watan farko shine Janairu. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. W----na---y- --i-n- --b-----. W___ n_ b___ s__ n_ F________ W-t- n- b-y- s-i n- F-b-a-r-. ----------------------------- Wata na biyu shi ne Fabrairu. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Wat- n----u-s--ne Ma---. W___ n_ u__ s____ M_____ W-t- n- u-u s-i-e M-r-s- ------------------------ Wata na uku shine Maris. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Wa-a -- hud--s--ne --r--u. W___ n_ h___ s____ A______ W-t- n- h-d- s-i-e A-r-l-. -------------------------- Wata na hudu shine Afrilu. 0
Viides kuukausi on toukokuu. Wat---a -iyar shi-e -ayu. W___ n_ b____ s____ M____ W-t- n- b-y-r s-i-e M-y-. ------------------------- Wata na biyar shine Mayu. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. W-t--n----ida---i----u-i. W___ n_ s____ s____ Y____ W-t- n- s-i-a s-i-e Y-n-. ------------------------- Wata na shida shine Yuni. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. W-t---h-d---a-----h-kara ne. W___ s____ r____ s______ n__ W-t- s-i-a r-b-n s-e-a-a n-. ---------------------------- Wata shida rabin shekara ne. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, F------u-Mar--, F_______ M_____ F-b-a-r- M-r-s- --------------- Fabrairu Maris, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. A-----,----- da---ni. A______ M___ d_ Y____ A-r-l-, M-y- d- Y-n-. --------------------- Afrilu, Mayu da Yuni. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Wat---a b--w---Y-li--e. W___ n_ b_____ Y___ n__ W-t- n- b-k-a- Y-l- n-. ----------------------- Wata na bakwai Yuli ne. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. W--a--- ---w-s--h-n- Agu--a. W___ n_ t_____ s____ A______ W-t- n- t-k-a- s-i-e A-u-t-. ---------------------------- Wata na takwas shine Agusta. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. W--a na----a--hine Sa-u---. W___ n_ t___ s____ S_______ W-t- n- t-r- s-i-e S-t-m-a- --------------------------- Wata na tara shine Satumba. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. W-t--na g--a-Ok-ob--n-. W___ n_ g___ O_____ n__ W-t- n- g-m- O-t-b- n-. ----------------------- Wata na goma Oktoba ne. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Wat- n---h----ya sh-n- --wa-b-. W___ n_ s__ d___ s____ N_______ W-t- n- s-a d-y- s-i-e N-w-m-a- ------------------------------- Wata na sha daya shine Nuwamba. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Wata na ----biy--D-samba. W___ n_ s__ b___ D_______ W-t- n- s-a b-y- D-s-m-a- ------------------------- Wata na sha biyu Disamba. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. W-ta-ni g-ma s-- --yu --ek-ra--e. W______ g___ s__ b___ s______ c__ W-t-n-i g-m- s-a b-y- s-e-a-a c-. --------------------------------- Watanni goma sha biyu shekara ce. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Yu-i-A----a ---umba, Y___ A_____ S_______ Y-l- A-u-t- S-t-m-a- -------------------- Yuli Agusta Satumba, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. O--oba, --w-m-- d--Disamba. O______ N______ d_ D_______ O-t-b-, N-w-m-a d- D-s-m-a- --------------------------- Oktoba, Nuwamba da Disamba. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 hausa (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…