Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   ha adjectives 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sabain da tara]

adjectives 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. I-a-s--ye da-r-g------i I__ s____ d_ r___ s____ I-a s-n-e d- r-g- s-u-i ----------------------- Ina sanye da riga shudi 0
Minulla on punainen mekko päälläni. In- sa-y- -- j-r -iga. I__ s____ d_ j__ r____ I-a s-n-e d- j-r r-g-. ---------------------- Ina sanye da jar riga. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Ina--a--- d-----ar-kore. I__ s____ d_ r____ k____ I-a s-n-e d- r-g-r k-r-. ------------------------ Ina sanye da rigar kore. 0
Minä ostan mustan laukun. I-a---yan-ba-----ak-. I__ s____ b____ j____ I-a s-y-n b-k-r j-k-. --------------------- Ina siyan bakar jaka. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ina-s-y---j-k-r-l--nin-ru-an -asa. I__ s____ j____ l_____ r____ k____ I-a s-y-n j-k-r l-u-i- r-w-n k-s-. ---------------------------------- Ina siyan jakar launin ruwan kasa. 0
Minä ostan valkoisen laukun. I-- ---an-fa--- -ak-. I__ s____ f____ j____ I-a s-y-n f-r-r j-k-. --------------------- Ina siyan farar jaka. 0
Minä tarvitsen uuden auton. I-a---k------abu--- ---a I__ b______ s______ m___ I-a b-k-t-n s-b-w-r m-t- ------------------------ Ina bukatan sabuwar mota 0
Minä tarvitsen nopean auton. I-a----at---m--a-mai s---i I__ b______ m___ m__ s____ I-a b-k-t-n m-t- m-i s-u-i -------------------------- Ina bukatan mota mai sauri 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Ina bu-atan----a---i-d-di I__ b______ m___ m__ d___ I-a b-k-t-n m-t- m-i d-d- ------------------------- Ina bukatan mota mai dadi 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. W-ta--sohu-a t-----aun- a---n. W___ t______ t___ z____ a c___ W-t- t-o-u-a t-n- z-u-e a c-n- ------------------------------ Wata tsohuwa tana zaune a can. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. W-t--m-ce m-i-ki-a---n- ------- --n. W___ m___ m__ k___ t___ z____ a c___ W-t- m-c- m-i k-b- t-n- z-u-e a c-n- ------------------------------------ Wata mace mai kiba tana zaune a can. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Wa------- --i--o---an---ana-z---- a--an. W___ m___ m__ s__ s___ t___ z____ a c___ W-t- m-c- m-i s-n s-n- t-n- z-u-e a c-n- ---------------------------------------- Wata mace mai son sani tana zaune a can. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Ba-i------tane--- --su-ky-u. B______ m_____ n_ m___ k____ B-ƙ-n-u m-t-n- n- m-s- k-a-. ---------------------------- Baƙinmu mutane ne masu kyau. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. B-ƙ-nmu m----- ---ma-u lad-b-. B______ m_____ n_ m___ l______ B-ƙ-n-u m-t-n- n- m-s- l-d-b-. ------------------------------ Baƙinmu mutane ne masu ladabi. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. B-ƙi-mu-sun k-s-nce-mu--n- ma-u-b----haa--. B______ s__ k______ m_____ m___ b__ s______ B-ƙ-n-u s-n k-s-n-e m-t-n- m-s- b-n s-a-w-. ------------------------------------------- Baƙinmu sun kasance mutane masu ban shaawa. 0
Minulla on kilttejä lapsia. I-- s-n--a-a I__ s__ y___ I-a s-n y-r- ------------ Ina son yara 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Amma -a---bta s--- da-ya-a----b-n-a. A___ m_______ s___ d_ y___ n_ b_____ A-m- m-k-a-t- s-n- d- y-y- n- b-n-a- ------------------------------------ Amma makwabta suna da yaya na banza. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Sh---y-r-n-u-suna -a--y--? S___ y______ s___ d_ k____ S-i- y-r-n-u s-n- d- k-a-? -------------------------- Shin yaranku suna da kyau? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 hausa (1-100)
Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…