Lauseita

fi Numerot   »   nl Getallen

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [zeven]

Getallen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Minä lasken: I- t-l: I_ t___ I- t-l- ------- Ik tel: 0
yksi, kaksi, kolme ee---twe-- ---e e___ t____ d___ e-n- t-e-, d-i- --------------- een, twee, drie 0
Minä lasken kolmeen. I--te---o---ri-. I_ t__ t__ d____ I- t-l t-t d-i-. ---------------- Ik tel tot drie. 0
Minä lasken eteenpäin. I- tel ver--r: I_ t__ v______ I- t-l v-r-e-: -------------- Ik tel verder: 0
neljä, viisi, kuusi v-er, ----, z-s, v____ v____ z___ v-e-, v-j-, z-s- ---------------- vier, vijf, zes, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän zev-n--ac--,-n-g-n z_____ a____ n____ z-v-n- a-h-, n-g-n ------------------ zeven, acht, negen 0
Minä lasken. I- --l. I_ t___ I- t-l- ------- Ik tel. 0
Sinä lasket. Jij-t---. J__ t____ J-j t-l-. --------- Jij telt. 0
Hän laskee. Hij----t. H__ t____ H-j t-l-. --------- Hij telt. 0
Yksi. Ensimmäinen. Een.--- --rs-e. E___ D_ e______ E-n- D- e-r-t-. --------------- Een. De eerste. 0
Kaksi. Toinen. Twee. -e---ee--. T____ D_ t______ T-e-. D- t-e-d-. ---------------- Twee. De tweede. 0
Kolme. Kolmas. D--e- ---d-rde. D____ D_ d_____ D-i-. D- d-r-e- --------------- Drie. De derde. 0
Neljä. Neljäs. Vier.-De--i--d-. V____ D_ v______ V-e-. D- v-e-d-. ---------------- Vier. De vierde. 0
Viisi. Viides. V---.-De--ij-de. V____ D_ v______ V-j-. D- v-j-d-. ---------------- Vijf. De vijfde. 0
Kuusi. Kuudes. Z-s.------s-e. Z___ D_ z_____ Z-s- D- z-s-e- -------------- Zes. De zesde. 0
Seitsemän. Seitsemäs. Z-v-n---e-z-vend-. Z_____ D_ z_______ Z-v-n- D- z-v-n-e- ------------------ Zeven. De zevende. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. A-h-.----achtst-. A____ D_ a_______ A-h-. D- a-h-s-e- ----------------- Acht. De achtste. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. N-ge-.-De n---nd-. N_____ D_ n_______ N-g-n- D- n-g-n-e- ------------------ Negen. De negende. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!