Lauseita

fi Small Talk 1   »   nl Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [twintig]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Ma---he- -z--- gem-kkel-j-! Maak het uzelf gemakkelijk! M-a- h-t u-e-f g-m-k-e-i-k- --------------------------- Maak het uzelf gemakkelijk! 0
Olkaa kuin kotonanne. Doe -ls-- u--hu-s b--t! Doe alsof u thuis bent! D-e a-s-f u t-u-s b-n-! ----------------------- Doe alsof u thuis bent! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Wat---lt u---i-ke-? Wat wilt u drinken? W-t w-l- u d-i-k-n- ------------------- Wat wilt u drinken? 0
Pidättekö musiikista? H-udt-- --n m-z-e-? Houdt u van muziek? H-u-t u v-n m-z-e-? ------------------- Houdt u van muziek? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. I- --ud-v-- klas--eke--uziek. Ik houd van klassieke muziek. I- h-u- v-n k-a-s-e-e m-z-e-. ----------------------------- Ik houd van klassieke muziek. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Dit---j--mi-n--d-s. Dit zijn mijn cd’s. D-t z-j- m-j- c-’-. ------------------- Dit zijn mijn cd’s. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S--elt-----n -uz-eki-----me--? Speelt u een muziekinstrument? S-e-l- u e-n m-z-e-i-s-r-m-n-? ------------------------------ Speelt u een muziekinstrument? 0
Tässä on minun kitarani. D-t--- mij----t---. Dit is mijn gitaar. D-t i- m-j- g-t-a-. ------------------- Dit is mijn gitaar. 0
Laulatteko te mielellänne? Ho--t --van-z-n--n? Houdt u van zingen? H-u-t u v-n z-n-e-? ------------------- Houdt u van zingen? 0
Onko teillä lapsia? H--ft-u--ind-r-n? Heeft u kinderen? H-e-t u k-n-e-e-? ----------------- Heeft u kinderen? 0
Onko teillä koira? H--ft ----- ---d? Heeft u een hond? H-e-t u e-n h-n-? ----------------- Heeft u een hond? 0
Onko teillä kissa? H---t-- ee---a-? Heeft u een kat? H-e-t u e-n k-t- ---------------- Heeft u een kat? 0
Tässä ovat kirjani. Dit z-j--mijn -oe-en. Dit zijn mijn boeken. D-t z-j- m-j- b-e-e-. --------------------- Dit zijn mijn boeken. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Ik--e----u d-t--oek. Ik lees nu dit boek. I- l-e- n- d-t b-e-. -------------------- Ik lees nu dit boek. 0
Mitä te luette mielellänne? W-t-l-e-- u-g-aa-? Wat leest u graag? W-t l-e-t u g-a-g- ------------------ Wat leest u graag? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ga-- - -r-a---aar---nce-t-n? Gaat u graag naar concerten? G-a- u g-a-g n-a- c-n-e-t-n- ---------------------------- Gaat u graag naar concerten? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? G----- -raag n-ar-h---t-e----? Gaat u graag naar het theater? G-a- u g-a-g n-a- h-t t-e-t-r- ------------------------------ Gaat u graag naar het theater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? G--t ---r-ag n-a---- ope-a? Gaat u graag naar de opera? G-a- u g-a-g n-a- d- o-e-a- --------------------------- Gaat u graag naar de opera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!