Lauseita

fi Small Talk 1   »   nl Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [twintig]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! M-ak-he- -z------m-kke--jk! M___ h__ u____ g___________ M-a- h-t u-e-f g-m-k-e-i-k- --------------------------- Maak het uzelf gemakkelijk! 0
Olkaa kuin kotonanne. Doe-a---f-u -hui- -en-! D__ a____ u t____ b____ D-e a-s-f u t-u-s b-n-! ----------------------- Doe alsof u thuis bent! 0
Mitä te haluaisitte juoda? W-----l- ---rin--n? W__ w___ u d_______ W-t w-l- u d-i-k-n- ------------------- Wat wilt u drinken? 0
Pidättekö musiikista? H---t - -an-mu-i-k? H____ u v__ m______ H-u-t u v-n m-z-e-? ------------------- Houdt u van muziek? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. I--h-----an-k----i-ke-mu-i--. I_ h___ v__ k________ m______ I- h-u- v-n k-a-s-e-e m-z-e-. ----------------------------- Ik houd van klassieke muziek. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. D---z-jn---jn cd’-. D__ z___ m___ c____ D-t z-j- m-j- c-’-. ------------------- Dit zijn mijn cd’s. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S------u -e----z--ki-str--e-t? S_____ u e__ m________________ S-e-l- u e-n m-z-e-i-s-r-m-n-? ------------------------------ Speelt u een muziekinstrument? 0
Tässä on minun kitarani. D-t--s m--- gi-aar. D__ i_ m___ g______ D-t i- m-j- g-t-a-. ------------------- Dit is mijn gitaar. 0
Laulatteko te mielellänne? Ho-d--u-v---z-ng-n? H____ u v__ z______ H-u-t u v-n z-n-e-? ------------------- Houdt u van zingen? 0
Onko teillä lapsia? H-e-t u----deren? H____ u k________ H-e-t u k-n-e-e-? ----------------- Heeft u kinderen? 0
Onko teillä koira? H-e-t - ee- --nd? H____ u e__ h____ H-e-t u e-n h-n-? ----------------- Heeft u een hond? 0
Onko teillä kissa? He--t u e-- -a-? H____ u e__ k___ H-e-t u e-n k-t- ---------------- Heeft u een kat? 0
Tässä ovat kirjani. Di- -i-n -i-n--o--en. D__ z___ m___ b______ D-t z-j- m-j- b-e-e-. --------------------- Dit zijn mijn boeken. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Ik lee- -- di---oek. I_ l___ n_ d__ b____ I- l-e- n- d-t b-e-. -------------------- Ik lees nu dit boek. 0
Mitä te luette mielellänne? Wat le------g----? W__ l____ u g_____ W-t l-e-t u g-a-g- ------------------ Wat leest u graag? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? G-at ------g--aa- concer-en? G___ u g____ n___ c_________ G-a- u g-a-g n-a- c-n-e-t-n- ---------------------------- Gaat u graag naar concerten? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ga-t u-g--ag--a-- h-t -h--t--? G___ u g____ n___ h__ t_______ G-a- u g-a-g n-a- h-t t-e-t-r- ------------------------------ Gaat u graag naar het theater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? G----- ---ag -a-- -e-opera? G___ u g____ n___ d_ o_____ G-a- u g-a-g n-a- d- o-e-a- --------------------------- Gaat u graag naar de opera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!