Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   nl Vreemde talen leren

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [drieëntwintig]

Vreemde talen leren

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? W-ar---ef----S-a-ns-gelee-d? W___ h____ u S_____ g_______ W-a- h-e-t u S-a-n- g-l-e-d- ---------------------------- Waar heeft u Spaans geleerd? 0
Osaatteko myös portugalia? Kunt-- -o- Po-tug-e--sp-ek-n? K___ u o__ P________ s_______ K-n- u o-k P-r-u-e-s s-r-k-n- ----------------------------- Kunt u ook Portugees spreken? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-- e- i- -an --- w-t Italiaa--. J__ e_ i_ k__ o__ w__ I_________ J-, e- i- k-n o-k w-t I-a-i-a-s- -------------------------------- Ja, en ik kan ook wat Italiaans. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ik vin- -a- - -e-- goed -pr--kt. I_ v___ d__ u z___ g___ s_______ I- v-n- d-t u z-e- g-e- s-r-e-t- -------------------------------- Ik vind dat u zeer goed spreekt. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. D---al---l----n o--e-ka-r. D_ t____ l_____ o_ e______ D- t-l-n l-j-e- o- e-k-a-. -------------------------- De talen lijken op elkaar. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ik-ka--z---oed -er-taan. I_ k__ z_ g___ v________ I- k-n z- g-e- v-r-t-a-. ------------------------ Ik kan ze goed verstaan. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Maa- sp-eke- en s-h--j-en is ----li--. M___ s______ e_ s________ i_ m________ M-a- s-r-k-n e- s-h-i-v-n i- m-e-l-j-. -------------------------------------- Maar spreken en schrijven is moeilijk. 0
Minä teen vielä monta virhettä. I- ma-- --- vee- ---te-. I_ m___ n__ v___ f______ I- m-a- n-g v-e- f-u-e-. ------------------------ Ik maak nog veel fouten. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. W--- - m---a-s--bl-eft--or---e---? W___ u m__ a__________ c__________ W-l- u m-j a-s-u-l-e-t c-r-i-e-e-? ---------------------------------- Wilt u mij alstublieft corrigeren? 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. U---ccen- is--o- ze-r-g-ed. U_ a_____ i_ o__ z___ g____ U- a-c-n- i- o-k z-e- g-e-. --------------------------- Uw accent is ook zeer goed. 0
Teillä on pieni aksentti. U -e-----e- l--h---c-ent. U h____ e__ l____ a______ U h-e-t e-n l-c-t a-c-n-. ------------------------- U heeft een licht accent. 0
Tunnistaa mistä tulette. Men -oo-- waar---va----n k--t. M__ h____ w___ u v______ k____ M-n h-o-t w-a- u v-n-a-n k-m-. ------------------------------ Men hoort waar u vandaan komt. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? W---i---w m---ert---? W__ i_ u_ m__________ W-t i- u- m-e-e-t-a-? --------------------- Wat is uw moedertaal? 0
Käyttekö kielikurssia? Bent u e-n-taal--r-us-aan he- v-lge-? B___ u e__ t_________ a__ h__ v______ B-n- u e-n t-a-c-r-u- a-n h-t v-l-e-? ------------------------------------- Bent u een taalcursus aan het volgen? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? W--k --s--te---al gebr-ik--u? W___ l___________ g_______ u_ W-l- l-s-a-e-i-a- g-b-u-k- u- ----------------------------- Welk lesmateriaal gebruikt u? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. I- w-----o -i-ec---ie--ho- he--h-et. I_ w___ z_ d_____ n___ h__ h__ h____ I- w-e- z- d-r-c- n-e- h-e h-t h-e-. ------------------------------------ Ik weet zo direct niet hoe het heet. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. De--i-e--sc---- -- n-e--t----n-e-. D_ t____ s_____ m_ n___ t_ b______ D- t-t-l s-h-e- m- n-e- t- b-n-e-. ---------------------------------- De titel schiet me niet te binnen. 0
Olen unohtanut sen. I--be--he- v--g-t-n. I_ b__ h__ v________ I- b-n h-t v-r-e-e-. -------------------- Ik ben het vergeten. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!