Lauseita

fi Kaupungissa   »   nl In de stad

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vijfentwintig]

In de stad

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Ik w-l gr-----aar -e- -t-t-on. I_ w__ g____ n___ h__ s_______ I- w-l g-a-g n-a- h-t s-a-i-n- ------------------------------ Ik wil graag naar het station. 0
Tahdon lentokentälle. Ik -i---raag-na-r -e l--h-h----. I_ w__ g____ n___ d_ l__________ I- w-l g-a-g n-a- d- l-c-t-a-e-. -------------------------------- Ik wil graag naar de luchthaven. 0
Tahdon keskustaan. I---i- -ra-- --ar-he- cen-ru- v---de--t--. I_ w__ g____ n___ h__ c______ v__ d_ s____ I- w-l g-a-g n-a- h-t c-n-r-m v-n d- s-a-. ------------------------------------------ Ik wil graag naar het centrum van de stad. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Hoe--o- -k-b-j --t s--t-o-? H__ k__ i_ b__ h__ s_______ H-e k-m i- b-j h-t s-a-i-n- --------------------------- Hoe kom ik bij het station? 0
Miten pääsen lentokentälle? H---k-- -----j-de --c-------? H__ k__ i_ b__ d_ l__________ H-e k-m i- b-j d- l-c-t-a-e-? ----------------------------- Hoe kom ik bij de luchthaven? 0
Miten pääsen keskustaan? H-- k-- -k in he- c-n--u- v-n--- s--d? H__ k__ i_ i_ h__ c______ v__ d_ s____ H-e k-m i- i- h-t c-n-r-m v-n d- s-a-? -------------------------------------- Hoe kom ik in het centrum van de stad? 0
Tarvitsen taksin. I- --- ee--tax----dig. I_ h__ e__ t___ n_____ I- h-b e-n t-x- n-d-g- ---------------------- Ik heb een taxi nodig. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Ik-he--een---a--eg-o---no--g. I_ h__ e__ p__________ n_____ I- h-b e-n p-a-t-g-o-d n-d-g- ----------------------------- Ik heb een plattegrond nodig. 0
Tarvitsen hotellin. Ik --b ----hotel -o--g. I_ h__ e__ h____ n_____ I- h-b e-n h-t-l n-d-g- ----------------------- Ik heb een hotel nodig. 0
Tahtoisin vuokrata auton. I---i- --a---e-n -ut---ur--. I_ w__ g____ e__ a___ h_____ I- w-l g-a-g e-n a-t- h-r-n- ---------------------------- Ik wil graag een auto huren. 0
Tässä on luottokorttini. Hier-i- -ij- -redi-tkaa-t. H___ i_ m___ k____________ H-e- i- m-j- k-e-i-t-a-r-. -------------------------- Hier is mijn kredietkaart. 0
Tässä on ajokorttini. Hi-r----mi-- -i-bew--s. H___ i_ m___ r_________ H-e- i- m-j- r-j-e-i-s- ----------------------- Hier is mijn rijbewijs. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? W-t--s -- i---e--ta---- zien? W__ i_ e_ i_ d_ s___ t_ z____ W-t i- e- i- d- s-a- t- z-e-? ----------------------------- Wat is er in de stad te zien? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. G---a-r d-----e-----ens-ad. G_ n___ d_ o___ b__________ G- n-a- d- o-d- b-n-e-s-a-. --------------------------- Ga naar de oude binnenstad. 0
Tehkää kiertoajelu. Maa---en --a--r-ndr-t. M___ e__ s____________ M-a- e-n s-a-s-o-d-i-. ---------------------- Maak een stadsrondrit. 0
Menkää satamaan. Ga-n--- -- h-ve-. G_ n___ d_ h_____ G- n-a- d- h-v-n- ----------------- Ga naar de haven. 0
Tehkää satamakierros. Maak---n --nd--art-----e have-. M___ e__ r________ i_ d_ h_____ M-a- e-n r-n-v-a-t i- d- h-v-n- ------------------------------- Maak een rondvaart in de haven. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? W-l---a---re -ezie-s-------heden zij- ----ehalve -e--? W____ a_____ b__________________ z___ e_ b______ d____ W-l-e a-d-r- b-z-e-s-a-r-i-h-d-n z-j- e- b-h-l-e d-z-? ------------------------------------------------------ Welke andere bezienswaardigheden zijn er behalve deze? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!