Lauseita

fi Viikonpäivät   »   nl Weekdagen

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [negen]

Weekdagen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
maanantai d---aa-d-g d_ m______ d- m-a-d-g ---------- de maandag 0
tiistai de---n-dag d_ d______ d- d-n-d-g ---------- de dinsdag 0
keskiviikko d--woen---g d_ w_______ d- w-e-s-a- ----------- de woensdag 0
torstai d--d--d--dag d_ d________ d- d-n-e-d-g ------------ de donderdag 0
perjantai de v-i---g d_ v______ d- v-i-d-g ---------- de vrijdag 0
lauantai d- --te-dag d_ z_______ d- z-t-r-a- ----------- de zaterdag 0
sunnuntai de z--dag d_ z_____ d- z-n-a- --------- de zondag 0
viikko d--week d_ w___ d- w-e- ------- de week 0
maanantaista sunnuntaihin v-n maan-a---ot -o-dag v__ m______ t__ z_____ v-n m-a-d-g t-t z-n-a- ---------------------- van maandag tot zondag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. De-e----e dag is --a-d-g. D_ e_____ d__ i_ m_______ D- e-r-t- d-g i- m-a-d-g- ------------------------- De eerste dag is maandag. 0
Toinen päivä on tiistai. De-twe--e-d-g--- di----g. D_ t_____ d__ i_ d_______ D- t-e-d- d-g i- d-n-d-g- ------------------------- De tweede dag is dinsdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. De---r-e ----i- --en----. D_ d____ d__ i_ w________ D- d-r-e d-g i- w-e-s-a-. ------------------------- De derde dag is woensdag. 0
Neljäs päivä on torstai. De vi-rde --g is --nd-r--g. D_ v_____ d__ i_ d_________ D- v-e-d- d-g i- d-n-e-d-g- --------------------------- De vierde dag is donderdag. 0
Viides päivä on perjantai. De v------d---is vr---ag. D_ v_____ d__ i_ v_______ D- v-j-d- d-g i- v-i-d-g- ------------------------- De vijfde dag is vrijdag. 0
Kuudes päivä on lauantai. D--zes----ag is ---e-d--. D_ z____ d__ i_ z________ D- z-s-e d-g i- z-t-r-a-. ------------------------- De zesde dag is zaterdag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. D----v-nde --g--- z----g. D_ z______ d__ i_ z______ D- z-v-n-e d-g i- z-n-a-. ------------------------- De zevende dag is zondag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. D--we-k-h-----z-ve--d--en. D_ w___ h____ z____ d_____ D- w-e- h-e-t z-v-n d-g-n- -------------------------- De week heeft zeven dagen. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Wi----rken --ar-v-j- da-en. W__ w_____ m___ v___ d_____ W-j w-r-e- m-a- v-j- d-g-n- --------------------------- Wij werken maar vijf dagen. 0

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!