Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sl Učenje tujih jezikov

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [triindvajset]

Učenje tujih jezikov

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Kj--st- s--n---i-i-š-anščin-? K__ s__ s_ n______ š_________ K-e s-e s- n-u-i-i š-a-š-i-o- ----------------------------- Kje ste se naučili španščino? 0
Osaatteko myös portugalia? A-i-zna-- -ud- por---al--o? A__ z____ t___ p___________ A-i z-a-e t-d- p-r-u-a-s-o- --------------------------- Ali znate tudi portugalsko? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Da- i- m-lo zn-m--udi ita-ij--s--. D__ i_ m___ z___ t___ i___________ D-, i- m-l- z-a- t-d- i-a-i-a-s-o- ---------------------------------- Da, in malo znam tudi italijansko. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Zdi-s- mi- d- --v--i-e -e-- ---r-. Z__ s_ m__ d_ g_______ z___ d_____ Z-i s- m-, d- g-v-r-t- z-l- d-b-o- ---------------------------------- Zdi se mi, da govorite zelo dobro. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. J---k---- s- prece---od-bn-. J_____ s_ s_ p_____ p_______ J-z-k- s- s- p-e-e- p-d-b-i- ---------------------------- Jeziki so si precej podobni. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Do-r--j---lah-o -a-um--. D____ j__ l____ r_______ D-b-o j-h l-h-o r-z-m-m- ------------------------ Dobro jih lahko razumem. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ve------a-j-----oriti in--is-t- -----. V_____ p_ j_ g_______ i_ p_____ t_____ V-n-a- p- j- g-v-r-t- i- p-s-t- t-ž-o- -------------------------------------- Vendar pa je govoriti in pisati težko. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Š- -el-k- n--ak-d-l--. Š_ v_____ n____ d_____ Š- v-l-k- n-p-k d-l-m- ---------------------- Še veliko napak delam. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Pr--i-,--- -e----k-č-popra--t-. P______ d_ m_ v_____ p_________ P-o-i-, d- m- v-a-i- p-p-a-i-e- ------------------------------- Prosim, da me vsakič popravite. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Va---i-g-vorjav- j--kar -obra. V___ i__________ j_ k__ d_____ V-š- i-g-v-r-a-a j- k-r d-b-a- ------------------------------ Vaša izgovorjava je kar dobra. 0
Teillä on pieni aksentti. Gov-r-t---------m -------m. G_______ z r_____ n________ G-v-r-t- z r-h-i- n-g-a-o-. --------------------------- Govorite z rahlim naglasom. 0
Tunnistaa mistä tulette. Č--ve---ahk- uga--,-----d-prih--ate. Č_____ l____ u_____ o____ p_________ Č-o-e- l-h-o u-a-e- o-k-d p-i-a-a-e- ------------------------------------ Človek lahko ugane, odkod prihajate. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Kater- -- -a- ---eri---ez-k? K_____ j_ v__ m______ j_____ K-t-r- j- v-š m-t-r-n j-z-k- ---------------------------- Kateri je vaš materin jezik? 0
Käyttekö kielikurssia? Ali-ho-----na -akše- jezi--vn--t-ča-? A__ h_____ n_ k_____ j________ t_____ A-i h-d-t- n- k-k-e- j-z-k-v-i t-č-j- ------------------------------------- Ali hodite na kakšen jezikovni tečaj? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Kak--- -č-e--------ablja--? K_____ u______ u___________ K-k-e- u-b-n-k u-o-a-l-a-e- --------------------------- Kakšen učbenik uporabljate? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. V -em t-enu--- -- -em- k--- se te------e. V t__ t_______ n_ v___ k___ s_ t___ r____ V t-m t-e-u-k- n- v-m- k-k- s- t-m- r-č-. ----------------------------------------- V tem trenutku ne vem, kako se temu reče. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ne-s-o-ni- -e-na-lo--. N_ s______ s_ n_______ N- s-o-n-m s- n-s-o-a- ---------------------- Ne spomnim se naslova. 0
Olen unohtanut sen. Po-abi- -e- -to). P______ s__ (____ P-z-b-l s-m (-o-. ----------------- Pozabil sem (to). 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!