Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   bg Изучаване на чужди езици

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [двайсет и три]

23 [dvayset i tri]

Изучаване на чужди езици

Izuchavane na chuzhdi yezitsi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? К-д--сте -ч----и--ан-к-? К___ с__ у____ и________ К-д- с-е у-и-и и-п-н-к-? ------------------------ Къде сте учили испански? 0
K-de st--u-h-l--i-p--s-i? K___ s__ u_____ i________ K-d- s-e u-h-l- i-p-n-k-? ------------------------- Kyde ste uchili ispanski?
Osaatteko myös portugalia? М-жете--и--- --вор-те-и-порт--а-ск-? М_____ л_ д_ г_______ и п___________ М-ж-т- л- д- г-в-р-т- и п-р-у-а-с-и- ------------------------------------ Можете ли да говорите и португалски? 0
M-z--t- l- d- -ovo-i-- --po------ski? M______ l_ d_ g_______ i p___________ M-z-e-e l- d- g-v-r-t- i p-r-u-a-s-i- ------------------------------------- Mozhete li da govorite i portugalski?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Д------о-я и -а-к---т-л-ан---. Д__ г_____ и м____ и__________ Д-, г-в-р- и м-л-о и-а-и-н-к-. ------------------------------ Да, говоря и малко италиански. 0
D-,---v--ya-i-malko -t-lia-s-i. D__ g______ i m____ i__________ D-, g-v-r-a i m-l-o i-a-i-n-k-. ------------------------------- Da, govorya i malko italianski.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. М--ля,--- -овор-т--м-ого до-ре. М_____ ч_ г_______ м____ д_____ М-с-я- ч- г-в-р-т- м-о-о д-б-е- ------------------------------- Мисля, че говорите много добре. 0
M-s--a, ch- -ov-r--- -n-------re. M______ c__ g_______ m____ d_____ M-s-y-, c-e g-v-r-t- m-o-o d-b-e- --------------------------------- Mislya, che govorite mnogo dobre.
Kielet ovat aika samankaltaisia. Е--ц--- са -о-та-бл---и. Е______ с_ д____ б______ Е-и-и-е с- д-с-а б-и-к-. ------------------------ Езиците са доста близки. 0
Ezit-ite--- --st--b-i---. E_______ s_ d____ b______ E-i-s-t- s- d-s-a b-i-k-. ------------------------- Ezitsite sa dosta blizki.
Minä ymmärrän niitä hyvin. Аз-м-------г- р-зб---м --бр-. А_ м___ д_ г_ р_______ д_____ А- м-г- д- г- р-з-и-а- д-б-е- ----------------------------- Аз мога да ги разбирам добре. 0
Az--o-a-da g-----b---m--o-re. A_ m___ d_ g_ r_______ d_____ A- m-g- d- g- r-z-i-a- d-b-e- ----------------------------- Az moga da gi razbiram dobre.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Но--о---ен----и пис-не-о -----удни. Н_ г_________ и п_______ с_ т______ Н- г-в-р-н-т- и п-с-н-т- с- т-у-н-. ----------------------------------- Но говоренето и писането са трудни. 0
N--g-v-rene-o-i-pi---e-- ----r--ni. N_ g_________ i p_______ s_ t______ N- g-v-r-n-t- i p-s-n-t- s- t-u-n-. ----------------------------------- No govoreneto i pisaneto sa trudni.
Minä teen vielä monta virhettä. В-е -----р--- мн-г--греш-и. В__ о__ п____ м____ г______ В-е о-е п-а-я м-о-о г-е-к-. --------------------------- Все още правя много грешки. 0
V-e-os-c-- -r-vy- -no-o-gr---ki. V__ o_____ p_____ m____ g_______ V-e o-h-h- p-a-y- m-o-o g-e-h-i- -------------------------------- Vse oshche pravya mnogo greshki.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Мо-я--п-пра--йт- ме --наг-. М____ п_________ м_ в______ М-л-, п-п-а-я-т- м- в-н-г-. --------------------------- Моля, поправяйте ме винаги. 0
Molya- po-rav-a-t--me v---gi. M_____ p__________ m_ v______ M-l-a- p-p-a-y-y-e m- v-n-g-. ----------------------------- Molya, popravyayte me vinagi.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Про-зн-ше-и-то В--е -н--о-до-р-. П_____________ В_ е м____ д_____ П-о-з-о-е-и-т- В- е м-о-о д-б-о- -------------------------------- Произношението Ви е много добро. 0
P--izn--h-n--t--V---e m-o-o -ob-o. P______________ V_ y_ m____ d_____ P-o-z-o-h-n-e-o V- y- m-o-o d-b-o- ---------------------------------- Proiznoshenieto Vi ye mnogo dobro.
Teillä on pieni aksentti. И--т- --аб -кце-т. И____ с___ а______ И-а-е с-а- а-ц-н-. ------------------ Имате слаб акцент. 0
I-ate s--b-a-ts-nt. I____ s___ a_______ I-a-e s-a- a-t-e-t- ------------------- Imate slab aktsent.
Tunnistaa mistä tulette. Раз---- -----к-д--с-е. Р______ с_ о_____ с___ Р-з-и-а с- о-к-д- с-е- ---------------------- Разбира се откъде сте. 0
R--bira se-o--y-- -t-. R______ s_ o_____ s___ R-z-i-a s- o-k-d- s-e- ---------------------- Razbira se otkyde ste.
Mikä on teidän äidinkielenne? К-к-в - -ай-и---- Ви -зи-? К____ е м________ В_ е____ К-к-в е м-й-и-и-т В- е-и-? -------------------------- Какъв е майчиният Ви език? 0
K-kyv-y- -a--hi-i------ y-z-k? K____ y_ m__________ V_ y_____ K-k-v y- m-y-h-n-y-t V- y-z-k- ------------------------------ Kakyv ye maychiniyat Vi yezik?
Käyttekö kielikurssia? По----в--е-ли език-- -у--? П_________ л_ е_____ к____ П-с-щ-в-т- л- е-и-о- к-р-? -------------------------- Посещавате ли езиков курс? 0
Po-e---h-vat--li -e------k--s? P____________ l_ y______ k____ P-s-s-c-a-a-e l- y-z-k-v k-r-? ------------------------------ Poseshchavate li yezikov kurs?
Mitä oppikirjaa käytätte? Кой-----------п-л----е? К__ у______ и__________ К-й у-е-н-к и-п-л-в-т-? ----------------------- Кой учебник използвате? 0
K-- uc---n---i-p-l--a--? K__ u_______ i__________ K-y u-h-b-i- i-p-l-v-t-? ------------------------ Koy uchebnik izpolzvate?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. В м--е--а--е зн-я к-- се каз--. В м______ н_ з___ к__ с_ к_____ В м-м-н-а н- з-а- к-к с- к-з-а- ------------------------------- В момента не зная как се казва. 0
V-mo--n----e--n-y--kak-se -azva. V m______ n_ z____ k__ s_ k_____ V m-m-n-a n- z-a-a k-k s- k-z-a- -------------------------------- V momenta ne znaya kak se kazva.
Minulle ei tule nimi mieleen. Не-се сеща- -а-за-л---е--. Н_ с_ с____ з_ з__________ Н- с- с-щ-м з- з-г-а-и-т-. -------------------------- Не се сещам за заглавието. 0
Ne s- --s----- za ---l-v---o. N_ s_ s_______ z_ z__________ N- s- s-s-c-a- z- z-g-a-i-t-. ----------------------------- Ne se seshcham za zaglavieto.
Olen unohtanut sen. За---в-х го. З_______ г__ З-б-а-и- г-. ------------ Забравих го. 0
Z--rav-kh --. Z________ g__ Z-b-a-i-h g-. ------------- Zabravikh go.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + bulgaria (1-100) MP3 bulgaria (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!