Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   hy սովորել օտար լեզուներ

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [քսաներեք]

23 [k’sanerek’]

սովորել օտար լեզուներ

sovorel otar lezuner

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Ո-տ-՞ղ-եք-ի-պան--ե- սո-որ-լ: Ո_____ ե_ ի________ ս_______ Ո-տ-՞- ե- ի-պ-ն-ր-ն ս-վ-ր-լ- ---------------------------- Որտե՞ղ եք իսպաներեն սովորել: 0
V-r--՞g----k- -s-an--e- -ovorel V_______ y___ i________ s______ V-r-e-g- y-k- i-p-n-r-n s-v-r-l ------------------------------- Vorte՞gh yek’ ispaneren sovorel
Osaatteko myös portugalia? Պ---ուգա-եր-- -լ------րող---ւ--: Պ____________ է_ ե_ կ___________ Պ-ր-ո-գ-լ-ր-ն է- ե- կ-ր-ղ-ն-ւ-մ- -------------------------------- Պորտուգալերեն էլ եք կարողանու՞մ: 0
P-rt--ale-e- -l----’ k--o---n--m P___________ e_ y___ k__________ P-r-u-a-e-e- e- y-k- k-r-g-a-u-m -------------------------------- Portugaleren el yek’ karoghanu՞m
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Այո--կարո---ո-- -մ --- մի-քիչ-ի-ալ--ե-: Ա___ կ_________ ե_ ն__ մ_ ք__ ի________ Ա-ո- կ-ր-ղ-ն-ւ- ե- ն-և մ- ք-չ ի-ա-ե-ե-: --------------------------------------- Այո, կարողանում եմ նաև մի քիչ իտալերեն: 0
A-o--k-rog-a-um -em----v--i k’i-h’ -t--eren A___ k_________ y__ n___ m_ k_____ i_______ A-o- k-r-g-a-u- y-m n-e- m- k-i-h- i-a-e-e- ------------------------------------------- Ayo, karoghanum yem naev mi k’ich’ italeren
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ե- -տնում-ե-, որ --ւք --- -----ք -ո----: Ե_ գ_____ ե__ ո_ դ___ շ__ լ__ ե_ խ______ Ե- գ-ն-ւ- ե-, ո- դ-ւ- շ-տ լ-վ ե- խ-ս-ւ-: ---------------------------------------- Ես գտնում եմ, որ դուք շատ լավ եք խոսում: 0
Y-s---num--em---o---u----h---l-v---k--k--sum Y__ g____ y___ v__ d___ s___ l__ y___ k_____ Y-s g-n-m y-m- v-r d-k- s-a- l-v y-k- k-o-u- -------------------------------------------- Yes gtnum yem, vor duk’ shat lav yek’ khosum
Kielet ovat aika samankaltaisia. Լ--ուները բավա-ան---նմ-- են ի---: Լ________ բ________ ն___ ե_ ի____ Լ-զ-ւ-ե-ը բ-վ-կ-ն-ն ն-ա- ե- ի-ա-: --------------------------------- Լեզուները բավականին նման են իրար: 0
L--u---y--a-akanin--man yen i-ar L_______ b________ n___ y__ i___ L-z-n-r- b-v-k-n-n n-a- y-n i-a- -------------------------------- Lezunery bavakanin nman yen irar
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ես -եզ լավ-ե- -ասկա----: Ե_ Ձ__ լ__ ե_ հ_________ Ե- Ձ-զ լ-վ ե- հ-ս-ա-ո-մ- ------------------------ Ես Ձեզ լավ եմ հասկանում: 0
Ye- ---- ----y---h-s-a-um Y__ D___ l__ y__ h_______ Y-s D-e- l-v y-m h-s-a-u- ------------------------- Yes Dzez lav yem haskanum
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Բա-- խոսե-ն ---գ---ը դ-վ----: Բ___ խ_____ ո_ գ____ դ____ է_ Բ-յ- խ-ս-լ- ո- գ-ե-ը դ-վ-ր է- ----------------------------- Բայց խոսելն ու գրելը դժվար է: 0
B---s’-khos--- - --e-------ar-e B_____ k______ u g____ d_____ e B-y-s- k-o-e-n u g-e-y d-h-a- e ------------------------------- Bayts’ khoseln u grely dzhvar e
Minä teen vielä monta virhettä. Ես --ռ ս---ն-ր ---ա--ւմ: Ե_ դ__ ս______ ե_ ա_____ Ե- դ-ռ ս-ա-ն-ր ե- ա-ո-մ- ------------------------ Ես դեռ սխալներ եմ անում: 0
Yes derr --h--ner--em anum Y__ d___ s_______ y__ a___ Y-s d-r- s-h-l-e- y-m a-u- -------------------------- Yes derr skhalner yem anum
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Խ-դր-ւմ -- -ն- միշ- --ղ--ք: Խ______ ե_ ի__ մ___ ո______ Խ-դ-ո-մ ե- ի-ձ մ-շ- ո-ղ-ե-: --------------------------- Խնդրում եմ ինձ միշտ ուղղեք: 0
Kh-d--m-ye- i-d- ----- -ghg---’ K______ y__ i___ m____ u_______ K-n-r-m y-m i-d- m-s-t u-h-h-k- ------------------------------- Khndrum yem indz misht ughghek’
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Ձե-----գ-նո--յուն- շ-տ լ-- -: Ձ__ ա_____________ շ__ լ__ է_ Ձ-ր ա-ո-ա-ո-թ-ո-ն- շ-տ լ-վ է- ----------------------------- Ձեր առոգանությունը շատ լավ է: 0
Dze- ar--ganu--yu---s--- --v-e D___ a_____________ s___ l__ e D-e- a-r-g-n-t-y-n- s-a- l-v e ------------------------------ Dzer arroganut’yuny shat lav e
Teillä on pieni aksentti. Դո------փ--ր-ա--գ-ն-ւ----ն -ւ---: Դ___ մ_ փ___ ա____________ ո_____ Դ-ւ- մ- փ-ք- ա-ո-ա-ո-թ-ո-ն ո-ն-ք- --------------------------------- Դուք մի փոքր առոգանություն ունեք: 0
Duk’--i-p----’r----og--u----- -n--’ D___ m_ p______ a____________ u____ D-k- m- p-v-k-r a-r-g-n-t-y-n u-e-’ ----------------------------------- Duk’ mi p’vok’r arroganut’yun unek’
Tunnistaa mistä tulette. Ձ-ացվ--մ-է, -- ---եղ-ց -ք--ալ-ս: Ձ_______ է_ թ_ ո______ ե_ գ_____ Ձ-ա-վ-ւ- է- թ- ո-տ-ղ-ց ե- գ-լ-ս- -------------------------------- Ձգացվում է, թե որտեղից եք գալիս: 0
Dz-ats-vum e- -’-- -ort-g--ts----k- g-l-s D_________ e_ t___ v__________ y___ g____ D-g-t-’-u- e- t-y- v-r-e-h-t-’ y-k- g-l-s ----------------------------------------- Dzgats’vum e, t’ye vorteghits’ yek’ galis
Mikä on teidän äidinkielenne? Ո----է --- -ա-ր-նի-լ-զուն: Ո___ է Ձ__ մ______ լ______ Ո-ր- է Ձ-ր մ-յ-ե-ի լ-զ-ւ-: -------------------------- Ո՞րն է Ձեր մայրենի լեզուն: 0
V---- ---z---m--re---lezun V____ e D___ m______ l____ V-՞-n e D-e- m-y-e-i l-z-n -------------------------- VO՞rn e Dzer mayreni lezun
Käyttekö kielikurssia? Դ-ւ- լեզ-ի---սըն--ցի՞ -ք------: Դ___ լ____ դ_________ ե_ գ_____ Դ-ւ- լ-զ-ի դ-ս-ն-ա-ի- ե- գ-ո-մ- ------------------------------- Դուք լեզվի դասընթացի՞ եք գնում: 0
D-k- --z----------at-’-՞-ye-’---um D___ l____ d____________ y___ g___ D-k- l-z-i d-s-n-’-t-’-՞ y-k- g-u- ---------------------------------- Duk’ lezvi dasynt’ats’i՞ yek’ gnum
Mitä oppikirjaa käytätte? Դու- -՞- դ---գ---ն ե- օ--ագ----ւմ: Դ___ ո__ դ________ ե_ օ___________ Դ-ւ- ո-ր դ-ս-գ-ր-ն ե- օ-տ-գ-ր-ո-մ- ---------------------------------- Դուք ո՞ր դասագիրքն եք օգտագործում: 0
D-k’ -o՞r das-gir--- yek’----ag-rt--m D___ v___ d_________ y___ o__________ D-k- v-՞- d-s-g-r-’- y-k- o-t-g-r-s-m ------------------------------------- Duk’ vo՞r dasagirk’n yek’ ogtagortsum
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ա---պա--- ե- -գ-տե-,--- ----ն--ես --կ-չ----: Ա__ պ____ ե_ չ______ թ_ դ_ ի_____ է կ_______ Ա-ս պ-հ-ն ե- չ-ի-ե-, թ- դ- ի-չ-ե- է կ-չ-ո-մ- -------------------------------------------- Այս պահին ես չգիտեմ, թե դա ինչպես է կոչվում: 0
Ay- p-hin-ye---h-gi-e-- -’----a -n-h--es - koc---um A__ p____ y__ c________ t___ d_ i_______ e k_______ A-s p-h-n y-s c-’-i-e-, t-y- d- i-c-’-e- e k-c-’-u- --------------------------------------------------- Ays pahin yes ch’gitem, t’ye da inch’pes e koch’vum
Minulle ei tule nimi mieleen. Ե- -----գի-ը--ե- ---ու-: Ե_ վ________ չ__ հ______ Ե- վ-ր-ա-ի-ը չ-մ հ-շ-ւ-: ------------------------ Ես վերնագիրը չեմ հիշում: 0
Ye- -e-nagiry-c-’-em --s-um Y__ v________ c_____ h_____ Y-s v-r-a-i-y c-’-e- h-s-u- --------------------------- Yes vernagiry ch’yem hishum
Olen unohtanut sen. Ես--ա----ա--- -մ: Ե_ դ_ մ______ ե__ Ե- դ- մ-ռ-ց-լ ե-: ----------------- Ես դա մոռացել եմ: 0
Y-s ---mo----s-ye--yem Y__ d_ m__________ y__ Y-s d- m-r-a-s-y-l y-m ---------------------- Yes da morrats’yel yem

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + armenia (1-100) MP3 armenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!