Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   ku Ziman fêrbûn

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [bîst û sê]

Ziman fêrbûn

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? H-n Spanî li k- ----b-n? H__ S____ l_ k_ f__ b___ H-n S-a-î l- k- f-r b-n- ------------------------ Hûn Spanî li ku fêr bûn? 0
Osaatteko myös portugalia? H-- -ort-kîzî-di-anin? H__ P________ d_______ H-n P-r-e-î-î d-z-n-n- ---------------------- Hûn Portekîzî dizanin? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. B-l-, p---k- -- ît---------za-im. B____ p_____ j_ î_______ d_______ B-l-, p-ç-k- j- î-a-y-n- d-z-n-m- --------------------------------- Belê, piçekê jî îtalyanî dizanim. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Bi---- ---pir ---ş -ia-i--. B_ m__ t_ p__ x___ d_______ B- m-n t- p-r x-e- d-a-i-î- --------------------------- Bi min tu pir xweş diaxivî. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Zi--- g--e-î-d------ h-v--u. Z____ g_____ d______ h______ Z-m-n g-l-k- d-ş-b-n h-v-d-. ---------------------------- Ziman gelekî dişibin hevûdu. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. E--w--a--aş f-----i-i-. E_ w___ b__ f___ d_____ E- w-n- b-ş f-h- d-k-m- ----------------------- Ez wana baş fehm dikim. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Lêb------e-d-- --n--îs-n-in -------e. L_____ x______ û n_________ d_____ e_ L-b-l- x-e-d-n û n-v-s-n-i- d-j-a- e- ------------------------------------- Lêbelê xwendin û nivîsandin dijwar e. 0
Minä teen vielä monta virhettä. N-h- -e--k ---iyên m-----dib--. N___ g____ ş______ m__ ç_______ N-h- g-l-k ş-ş-y-n m-n ç-d-b-n- ------------------------------- Niha gelek şaşiyên min çêdibin. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Ji ke-e-a--w--re-ş-şiy-n m-n --r-i--se-----t bik-n. J_ k_____ x__ r_ ş______ m__ h_____ s_______ b_____ J- k-r-m- x-e r- ş-ş-y-n m-n h-r-i- s-r-r-s- b-k-n- --------------------------------------------------- Ji kerema xwe re şaşiyên min hertim sererast bikin. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. B--êv-irina-w--p-r--aş -. B__________ w_ p__ b__ e_ B-l-v-i-i-a w- p-r b-ş e- ------------------------- Bilêvkirina we pir baş e. 0
Teillä on pieni aksentti. D--okek- -e-ye-s-v-- he--. D_______ w_ y_ s____ h____ D-v-k-k- w- y- s-v-k h-y-. -------------------------- Devokeke we ye sivik heye. 0
Tunnistaa mistä tulette. Mi-ov tê--g-------û- ----û-h---ne. M____ t_________ h__ j_ k_ h______ M-r-v t-d-g-h-j- h-n j- k- h-t-n-. ---------------------------------- Mirov têdigihîje hûn ji kû hatine. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Zimanê--e yê--i-ma-î-ç- y-? Z_____ w_ y_ z______ ç_ y__ Z-m-n- w- y- z-k-a-î ç- y-? --------------------------- Zimanê we yê zikmakî çi ye? 0
Käyttekö kielikurssia? H----iç-n----s---i---? H__ d____ k____ z_____ H-n d-ç-n k-r-a z-m-n- ---------------------- Hûn diçin kursa zimên? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? H---k-j-n --rt--ê b---ar t--i-? H__ k____ p______ b_ k__ t_____ H-n k-j-n p-r-û-ê b- k-r t-n-n- ------------------------------- Hûn kîjan pirtûkê bi kar tînin? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. E- ve -avê -av- -- -i-a-im. E_ v_ g___ n___ v_ n_______ E- v- g-v- n-v- v- n-z-n-m- --------------------------- Ez ve gavê navê vê nizanim. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. V- -av--s-r--a--na-- b-r- --n. V_ g___ s______ n___ b___ m___ V- g-v- s-r-n-v n-y- b-r- m-n- ------------------------------ Vê gavê serenav nayê bîra min. 0
Olen unohtanut sen. M---j---îr-kir. M__ j_ b__ k___ M-n j- b-r k-r- --------------- Min ji bîr kir. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!