Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   et Võõrkeelte õppimine

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [kakskümmend kolm]

Võõrkeelte õppimine

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Kus-t--h---a---- keel- õ-p-site? K__ t_ h________ k____ õ________ K-s t- h-s-a-n-a k-e-t õ-p-s-t-? -------------------------------- Kus te hispaania keelt õppisite? 0
Osaatteko myös portugalia? O-kat- -e k- --rtu--l- k-e--? O_____ t_ k_ p________ k_____ O-k-t- t- k- p-r-u-a-i k-e-t- ----------------------------- Oskate te ka portugali keelt? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-h--j- ma oskan k- -e-d---ta-lia-----t. J___ j_ m_ o____ k_ v____ i______ k_____ J-h- j- m- o-k-n k- v-i-i i-a-l-a k-e-t- ---------------------------------------- Jah, ja ma oskan ka veidi itaalia keelt. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ma -rv-n, e--t----ä-ite vä-a -----. M_ a_____ e_ t_ r______ v___ h_____ M- a-v-n- e- t- r-ä-i-e v-g- h-s-i- ----------------------------------- Ma arvan, et te räägite väga hästi. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. N----k---ed-on---------- --rna-ed. N___ k_____ o_ ä________ s________ N-e- k-e-e- o- ä-r-i-e-t s-r-a-e-. ---------------------------------- Need keeled on äärmiselt sarnased. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. M- saan-tei-t--ä-ti---u. M_ s___ t____ h____ a___ M- s-a- t-i-t h-s-i a-u- ------------------------ Ma saan teist hästi aru. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. K-i- rä--id- -- k--ju--d---n-r---e. K___ r______ j_ k________ o_ r_____ K-i- r-ä-i-a j- k-r-u-a-a o- r-s-e- ----------------------------------- Kuid rääkida ja kirjutada on raske. 0
Minä teen vielä monta virhettä. M----en---e- palju -i-u. M_ t___ v___ p____ v____ M- t-e- v-e- p-l-u v-g-. ------------------------ Ma teen veel palju vigu. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Pal---pa---d----mi-d--lati. P____ p________ m___ a_____ P-l-n p-r-n-a-e m-n- a-a-i- --------------------------- Palun parandage mind alati. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Tei- --ä--us--n---ris --a. T___ h______ o_ p____ h___ T-i- h-ä-d-s o- p-r-s h-a- -------------------------- Teie hääldus on päris hea. 0
Teillä on pieni aksentti. Te-l on v--k--akt---t. T___ o_ v____ a_______ T-i- o- v-i-e a-t-e-t- ---------------------- Teil on väike aktsent. 0
Tunnistaa mistä tulette. T--e pä--tolust-sa---a-u. T___ p_________ s___ a___ T-i- p-r-t-l-s- s-a- a-u- ------------------------- Teie päritolust saab aru. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Mis----teie--makee-? M__ o_ t___ e_______ M-s o- t-i- e-a-e-l- -------------------- Mis on teie emakeel? 0
Käyttekö kielikurssia? K--t--t---e---k-r-----? K____ t_ k_____________ K-i-e t- k-e-e-u-s-s-l- ----------------------- Käite te keelekursusel? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? M-l-ist õ-----terjali-t--kas-----? M______ õ____________ t_ k________ M-l-i-t õ-p-m-t-r-a-i t- k-s-t-t-? ---------------------------------- Millist õppematerjali te kasutate? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. M- ---te- h----l----idas-seda--imet--aks-. M_ e_ t__ h______ k_____ s___ n___________ M- e- t-a h-t-e-, k-i-a- s-d- n-m-t-t-k-e- ------------------------------------------ Ma ei tea hetkel, kuidas seda nimetatakse. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. M-l e- ---- --- ni-i-me--de. M__ e_ t___ s__ n___ m______ M-l e- t-l- s-e n-m- m-e-d-. ---------------------------- Mul ei tule see nimi meelde. 0
Olen unohtanut sen. M---nus-a-in --l-e. M_ u________ s_____ M- u-u-t-s-n s-l-e- ------------------- Ma unustasin selle. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!