Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   lv Mācīties svešvalodas

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [divdesmit trīs]

Mācīties svešvalodas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-- -ū- -ācīj---es-sp-ņu v--odu? K__ J__ m_________ s____ v______ K-r J-s m-c-j-t-e- s-ā-u v-l-d-? -------------------------------- Kur Jūs mācījāties spāņu valodu? 0
Osaatteko myös portugalia? V-i--ūs p-o--t---- -ort----u --lod-? V__ J__ p_____ a__ p________ v______ V-i J-s p-o-a- a-ī p-r-u-ā-u v-l-d-? ------------------------------------ Vai Jūs protat arī portugāļu valodu? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Jā--es prot- a-ī ---au-- it--iešu--alod-. J__ e_ p____ a__ n______ i_______ v______ J-, e- p-o-u a-ī n-d-u-z i-ā-i-š- v-l-d-. ----------------------------------------- Jā, es protu arī nedaudz itāliešu valodu. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Es-uzsk-t-, Jūs-run-------ti -a-i. E_ u_______ J__ r______ ļ___ l____ E- u-s-a-u- J-s r-n-j-t ļ-t- l-b-. ---------------------------------- Es uzskatu, Jūs runājat ļoti labi. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. V---das--- sa--rā-lī--ī---. V______ i_ s_____ l________ V-l-d-s i- s-m-r- l-d-ī-a-. --------------------------- Valodas ir samērā līdzīgas. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Es v-r----- -abi --pra--. E_ v___ J__ l___ s_______ E- v-r- J-s l-b- s-p-a-t- ------------------------- Es varu Jūs labi saprast. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Be- --n---u---a-st-- i---r--i. B__ r____ u_ r______ i_ g_____ B-t r-n-t u- r-k-t-t i- g-ū-i- ------------------------------ Bet runāt un rakstīt ir grūti. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Es---e---ju--ēl-daud---ļūdu. E_ p_______ v__ d____ k_____ E- p-e-a-j- v-l d-u-z k-ū-u- ---------------------------- Es pieļauju vēl daudz kļūdu. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. L----,-l-b----t------vie-mēr! L_____ l_______ m___ v_______ L-d-u- l-b-j-e- m-n- v-e-m-r- ----------------------------- Lūdzu, labojiet mani vienmēr! 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. J--- i-ru------gluži -aba. J___ i_____ i_ g____ l____ J-s- i-r-n- i- g-u-i l-b-. -------------------------- Jūsu izruna ir gluži laba. 0
Teillä on pieni aksentti. Jum- ----eli-ls a-c----. J___ i_ n______ a_______ J-m- i- n-l-e-s a-c-n-s- ------------------------ Jums ir neliels akcents. 0
Tunnistaa mistä tulette. Va---ate---,-no----i---s--ū--e-at. V__ p_______ n_ k_______ J__ e____ V-r p-t-i-t- n- k-r-e-e- J-s e-a-. ---------------------------------- Var pateikt, no kurienes Jūs esat. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K---i- J-------mt- va-o-a? K__ i_ J___ d_____ v______ K-s i- J-s- d-i-t- v-l-d-? -------------------------- Kas ir Jūsu dzimtā valoda? 0
Käyttekö kielikurssia? V-i Jū---p----ē-a- va-o-u ----u-? V__ J__ a_________ v_____ k______ V-i J-s a-m-k-ē-a- v-l-d- k-r-u-? --------------------------------- Vai Jūs apmeklējat valodu kursus? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? K----mā-----līdz-kli -ū--i--an-o-a-? K___ m_____ l_______ J__ i__________ K-d- m-c-b- l-d-e-l- J-s i-m-n-o-a-? ------------------------------------ Kādu mācību līdzekli Jūs izmantojat? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. E- acu-irklī ne-in-,----t- sa--. E_ a________ n______ k_ t_ s____ E- a-u-i-k-ī n-z-n-, k- t- s-u-. -------------------------------- Es acumirklī nezinu, kā to sauc. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. E--ne---u-atc--ēt-es--o-auk-mu. E_ n_____ a_________ n_________ E- n-v-r- a-c-r-t-e- n-s-u-u-u- ------------------------------- Es nevaru atcerēties nosaukumu. 0
Olen unohtanut sen. Es -o---mu a--mi-s--. E_ t_ e___ a_________ E- t- e-m- a-z-i-s-s- --------------------- Es to esmu aizmirsis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!