Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   eo Lerni fremdajn lingvojn

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [dudek tri]

Lerni fremdajn lingvojn

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? K-- v--ler--s-la hisp-n--? K__ v_ l_____ l_ h________ K-e v- l-r-i- l- h-s-a-a-? -------------------------- Kie vi lernis la hispanan? 0
Osaatteko myös portugalia? Ĉu-v- -ar-la- anka-----p-r-ug-lan? Ĉ_ v_ p______ a____ l_ p__________ Ĉ- v- p-r-l-s a-k-ŭ l- p-r-u-a-a-? ---------------------------------- Ĉu vi parolas ankaŭ la portugalan? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-s- k-j m- --m ---o-as a-kaŭ -a-ita--n. J___ k__ m_ i__ p______ a____ l_ i______ J-s- k-j m- i-m p-r-l-s a-k-ŭ l- i-a-a-. ---------------------------------------- Jes, kaj mi iom parolas ankaŭ la italan. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Vi -r- bon- -ar-las,-laŭ m-. V_ t__ b___ p_______ l__ m__ V- t-e b-n- p-r-l-s- l-ŭ m-. ---------------------------- Vi tre bone parolas, laŭ mi. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. La --ngvo- -st---s-f----simi--j. L_ l______ e____ s_____ s_______ L- l-n-v-j e-t-s s-f-ĉ- s-m-l-j- -------------------------------- La lingvoj estas sufiĉe similaj. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. M- -o-a- --in-bo-e k---r--i. M_ p____ i___ b___ k________ M- p-v-s i-i- b-n- k-m-r-n-. ---------------------------- Mi povas ilin bone kompreni. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. S-- p-ro-- kaj skr-bi-m--f-c--a-. S__ p_____ k__ s_____ m__________ S-d p-r-l- k-j s-r-b- m-l-a-i-a-. --------------------------------- Sed paroli kaj skribi malfacilas. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Mi ---oraŭ far-s --l---- er--oj-. M_ a______ f____ m______ e_______ M- a-k-r-ŭ f-r-s m-l-a-n e-a-o-n- --------------------------------- Mi ankoraŭ faras multajn erarojn. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. B--v-l---i- ĉi-m--or----. B______ m__ ĉ___ k_______ B-n-o-u m-n ĉ-a- k-r-k-i- ------------------------- Bonvolu min ĉiam korekti. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. V-a-prononcad- ---a---re---na. V__ p_________ e____ t__ b____ V-a p-o-o-c-d- e-t-s t-e b-n-. ------------------------------ Via prononcado estas tre bona. 0
Teillä on pieni aksentti. Vi-h--as ma-fo-t-- a-ĉe--o-. V_ h____ m________ a________ V- h-v-s m-l-o-t-n a-ĉ-n-o-. ---------------------------- Vi havas malfortan akĉenton. 0
Tunnistaa mistä tulette. O---rekon---vi-n d--en-n. O__ r______ v___ d_______ O-i r-k-n-s v-a- d-v-n-n- ------------------------- Oni rekonas vian devenon. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K-- -stas -i- ge-a-r- l---v-? K__ e____ v__ g______ l______ K-u e-t-s v-a g-p-t-a l-n-v-? ----------------------------- Kiu estas via gepatra lingvo? 0
Käyttekö kielikurssia? Ĉ--v-------- ---gv-k-rso-? Ĉ_ v_ s_____ l____________ Ĉ- v- s-k-a- l-n-v-k-r-o-? -------------------------- Ĉu vi sekvas lingvokurson? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ki-- -e----o- v- u---? K___ l_______ v_ u____ K-u- l-r-i-o- v- u-a-? ---------------------- Kiun lernilon vi uzas? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Mi --n-ne-p-- sci---ĝian-n---n. M_ n__ n_ p__ s____ ĝ___ n_____ M- n-n n- p-u s-i-s ĝ-a- n-m-n- ------------------------------- Mi nun ne plu scias ĝian nomon. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. La-tit--- n- re--n-s -----a------o. L_ t_____ n_ r______ a_ m__ m______ L- t-t-l- n- r-v-n-s a- m-a m-m-r-. ----------------------------------- La titolo ne revenas al mia memoro. 0
Olen unohtanut sen. Mi---n-for--s--. M_ ĝ__ f________ M- ĝ-n f-r-e-i-. ---------------- Mi ĝin forgesis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!