Lauseita

fi Puhjennut rengas   »   eo Aŭtopaneo

39 [kolmekymmentäyhdeksän]

Puhjennut rengas

Puhjennut rengas

39 [tridek naŭ]

Aŭtopaneo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Missä on lähin huoltoasema? K---est-- la--l-j-pr-ksim---e---n-jo? K__ e____ l_ p___ p_______ b_________ K-e e-t-s l- p-e- p-o-s-m- b-n-i-e-o- ------------------------------------- Kie estas la plej proksima benzinejo? 0
Minulla on rengasrikko. M--ha-as ------li---- --e-o-. M_ h____ m___________ p______ M- h-v-s m-l-v-l-n-a- p-e-o-. ----------------------------- Mi havas malŝvelintan pneŭon. 0
Voisitteko vaihtaa renkaan? Ĉu v--p-vas ----i ---pn----? Ĉ_ v_ p____ ŝ____ l_ p______ Ĉ- v- p-v-s ŝ-n-i l- p-e-o-? ---------------------------- Ĉu vi povas ŝanĝi la pneŭon? 0
Tarvitsen pari litraa dieseliä. Mi-b---------l-a-n --------d- d-ze-ol-o. M_ b______ k______ l______ d_ d_________ M- b-z-n-s k-l-a-n l-t-o-n d- d-z-l-l-o- ---------------------------------------- Mi bezonas kelkajn litrojn da dizeloleo. 0
Minulla ei ole enää bensiiniä. M---e-pl- -avas----z-n-n. M_ n_ p__ h____ b________ M- n- p-u h-v-s b-n-i-o-. ------------------------- Mi ne plu havas benzinon. 0
Onko teillä varakanisteria? Ĉ- v- -a-a-------tro-? Ĉ_ v_ h____ k_________ Ĉ- v- h-v-s k-n-s-r-n- ---------------------- Ĉu vi havas kanistron? 0
Missä voin käyttää puhelinta? K-e -i---va---el---ni? K__ m_ p____ t________ K-e m- p-v-s t-l-f-n-? ---------------------- Kie mi povas telefoni? 0
Tarvitsen hinauspalvelua. Mi b-zo--- --totr--a--servon. M_ b______ a_________ s______ M- b-z-n-s a-t-t-e-a- s-r-o-. ----------------------------- Mi bezonas aŭtotrenan servon. 0
Etsin autokorjaamoa. M----rĉ-s-ripa---on. M_ s_____ r_________ M- s-r-a- r-p-r-j-n- -------------------- Mi serĉas riparejon. 0
Tapahtui onnettomuus. Akc-dento o-a---. A________ o______ A-c-d-n-o o-a-i-. ----------------- Akcidento okazis. 0
Missä on lähin puhelin? K------a--l--plej --o--ima-t-lefon-? K__ e____ l_ p___ p_______ t________ K-e e-t-s l- p-e- p-o-s-m- t-l-f-n-? ------------------------------------ Kie estas la plej proksima telefono? 0
Onko teillä kännykkä mukana? Ĉu v- ---as ------ ----e-e-ono-? Ĉ_ v_ h____ k__ v_ p____________ Ĉ- v- h-v-s k-n v- p-ŝ-e-e-o-o-? -------------------------------- Ĉu vi havas kun vi poŝtelefonon? 0
Tarvitsemme apua. N- b-z---- -el---. N_ b______ h______ N- b-z-n-s h-l-o-. ------------------ Ni bezonas helpon. 0
Soittakaa lääkäri! V--u--uraci-to-! V___ k__________ V-k- k-r-c-s-o-! ---------------- Voku kuraciston! 0
Soittakaa poliisi! V--u l--p-l-con! V___ l_ p_______ V-k- l- p-l-c-n- ---------------- Voku la policon! 0
Paperinne, olkaa hyvä. V-----------n----,------ta-. V____ d___________ m_ p_____ V-a-n d-k-m-n-o-n- m- p-t-s- ---------------------------- Viajn dokumentojn, mi petas. 0
Ajokorttinne, olkaa hyvä. Vian st-r--rme--l-n- ------as. V___ s______________ m_ p_____ V-a- s-i-p-r-e-i-o-, m- p-t-s- ------------------------------ Vian stirpermesilon, mi petas. 0
Ajoneuvopaperinne, olkaa hyvä. Vi-- --to---ntig-lo-, mi p---s. V___ a_______________ m_ p_____ V-a- a-t-i-e-t-g-l-n- m- p-t-s- ------------------------------- Vian aŭtoidentigilon, mi petas. 0

Vauva on kielilahjakkuus

Jo ennen kuin vauvat alkavat puhua, he tietävät paljon kielistä. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Lapsen kehitystä tutkitaan erityisissä vauvalaboratorioissa. Samoin tutkitaan, miten lasten kielten oppiminen tapahtuu. Vauvat ovat ilmeisesti älykkäämpiä kuin olemme tähän saakka ajatelleet. Jo kuusikuukautisina heillä on monia kielellisiä kykyjä. He kykenevät esimerkiksi tunnistamaan äidinkielensä. Ranskalaiset ja saksalaiset vauvat reagoivat eri lailla tiettyihin äänteisiin. Erilaiset painotuskuviot johtavat erilaiseen käyttäytymiseen. Joten vauvoilla on tuntuma oman kielensä sävelkorosta. Hyvin pienet lapset voivat myös muistaa useita sanoja. Vanhemmat ovat hyvin tärkeitä vauvojen kielelliselle kehitykselle. Vauvat nimittäin tarvitsevat vuorovaikutusta heti syntymän jälkeen. He haluavat viestiä isän ja äidin kanssa. Vuorovaikutukseen pitää kuitenkin liittyä myönteisiä tunteita. Vanhemmat eivät saa olla stressaantuneita, kun he puhuvat vauvoilleen. On myös väärin puhua heidän kanssaan vain harvoin. Stressillä tai hiljaisuudella voi olla kielteisiä vaikutuksia vauvoihin. Näiden kielellinen kehitys saattaa taantua. Vauvojen oppiminen alkaa jo kohdussa! He reagoivat puheeseen ennen syntymää. He kykenevät havaitsemaan tarkasti äänisignaaleja. Syntymän jälkeen he voivat sitten tunnistaa nämä signaalit. Syntymättömät lapset voivat myös jopa oppia kielten rytmin. Vauvat voivat kuulla äitinsä äänen jo kohdussa. Voit siis puhua jopa syntymättömien lasten kanssa. Mutta sinun ei pitäisi liioitella… Lapsella on toki paljon aikaa harjoitella syntymän jälkeen!