Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   eo Publikaj transportoj

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [tridek ses]

Publikaj transportoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Ki---stas-l---u----t---? K__ e____ l_ b__________ K-e e-t-s l- b-s-a-t-j-? ------------------------ Kie estas la bushaltejo? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Kiu-bus--ve-uras-a- la------e--r-? K__ b___ v______ a_ l_ u__________ K-u b-s- v-t-r-s a- l- u-b-c-n-r-? ---------------------------------- Kiu buso veturas al la urbocentro? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? K--- l-n--n mi -r---? K___ l_____ m_ p_____ K-u- l-n-o- m- p-e-u- --------------------- Kiun linion mi prenu? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Ĉ--mi--e----ŝ-nĝi? Ĉ_ m_ d____ ŝ_____ Ĉ- m- d-v-s ŝ-n-i- ------------------ Ĉu mi devas ŝanĝi? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Ki- m- -eva- ŝ-n--? K__ m_ d____ ŝ_____ K-e m- d-v-s ŝ-n-i- ------------------- Kie mi devas ŝanĝi? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Ki-----stas b-leto? K___ k_____ b______ K-o- k-s-a- b-l-t-? ------------------- Kiom kostas bileto? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Ki-- -a-hal------e-t-s-ĝis -a u-b-ce---o ? K___ d_ h_______ e____ ĝ__ l_ u_________ ? K-o- d- h-l-e-o- e-t-s ĝ-s l- u-b-c-n-r- ? ------------------------------------------ Kiom da haltejoj estas ĝis la urbocentro ? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Vi-d-vas-el-usiĝi-ĉi--ie. V_ d____ e_______ ĉ______ V- d-v-s e-b-s-ĝ- ĉ---i-. ------------------------- Vi devas elbusiĝi ĉi-tie. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Vi de-as----u---- m--a-t-ŭe. V_ d____ e_______ m_________ V- d-v-s e-b-s-ĝ- m-l-n-a-e- ---------------------------- Vi devas elbusiĝi malantaŭe. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. La--e-v---a-metro- alv-no- po-- kvin-mi-u-oj. L_ s_______ m_____ a______ p___ k___ m_______ L- s-k-a-t- m-t-o- a-v-n-s p-s- k-i- m-n-t-j- --------------------------------------------- La sekvanta metroo alvenos post kvin minutoj. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. L--se-v--t--tra-- a-ve-os-p-st-----mi-uto-. L_ s_______ t____ a______ p___ d__ m_______ L- s-k-a-t- t-a-o a-v-n-s p-s- d-k m-n-t-j- ------------------------------------------- La sekvanta tramo alvenos post dek minutoj. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. L----kv-n-----so-a-v-n-- p-st -ek-k-i--mi--t--. L_ s_______ b___ a______ p___ d__ k___ m_______ L- s-k-a-t- b-s- a-v-n-s p-s- d-k k-i- m-n-t-j- ----------------------------------------------- La sekvanta buso alvenos post dek kvin minutoj. 0
Milloin viimeinen metro menee? K-am -a -a--a--e--oo-------ur--? K___ l_ l____ m_____ f__________ K-a- l- l-s-a m-t-o- f-r-e-u-a-? -------------------------------- Kiam la lasta metroo forveturas? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? K-a- ----a-ta -ramo -o-vet-r--? K___ l_ l____ t____ f__________ K-a- l- l-s-a t-a-o f-r-e-u-a-? ------------------------------- Kiam la lasta tramo forveturas? 0
Milloin viimeinen bussi menee? K-----a --st- buso -orve---as? K___ l_ l____ b___ f__________ K-a- l- l-s-a b-s- f-r-e-u-a-? ------------------------------ Kiam la lasta buso forveturas? 0
Onko teillä matkalippua? Ĉu--i --va- -ilet-n? Ĉ_ v_ h____ b_______ Ĉ- v- h-v-s b-l-t-n- -------------------- Ĉu vi havas bileton? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Bi-e-on?-----,--i -avas-nen-un. B_______ – N__ m_ h____ n______ B-l-t-n- – N-, m- h-v-s n-n-u-. ------------------------------- Bileton? – Ne, mi havas neniun. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Do-vi --v-s --gi monp-n--. D_ v_ d____ p___ m________ D- v- d-v-s p-g- m-n-u-o-. -------------------------- Do vi devas pagi monpunon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?