Lauseita

fi Viikonpäivät   »   eo Semajntagoj

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [naŭ]

Semajntagoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
maanantai la lu--o l_ l____ l- l-n-o -------- la lundo 0
tiistai la-mar-o l_ m____ l- m-r-o -------- la mardo 0
keskiviikko la m-rkredo l_ m_______ l- m-r-r-d- ----------- la merkredo 0
torstai la-ĵaŭ-o l_ ĵ____ l- ĵ-ŭ-o -------- la ĵaŭdo 0
perjantai la --nd-edo l_ v_______ l- v-n-r-d- ----------- la vendredo 0
lauantai la sab--o l_ s_____ l- s-b-t- --------- la sabato 0
sunnuntai l- -i--nĉo l_ d______ l- d-m-n-o ---------- la dimanĉo 0
viikko l--s---j-o l_ s______ l- s-m-j-o ---------- la semajno 0
maanantaista sunnuntaihin de -u--- ĝis -i-an-o d_ l____ ĝ__ d______ d- l-n-o ĝ-s d-m-n-o -------------------- de lundo ĝis dimanĉo 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. L-----a-t-g---stas lund-. L_ u___ t___ e____ l_____ L- u-u- t-g- e-t-s l-n-o- ------------------------- La unua tago estas lundo. 0
Toinen päivä on tiistai. La d------o es-as-ma--o. L_ d__ t___ e____ m_____ L- d-a t-g- e-t-s m-r-o- ------------------------ La dua tago estas mardo. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. L- tri--ta-o---t-s m--kr-d-. L_ t___ t___ e____ m________ L- t-i- t-g- e-t-s m-r-r-d-. ---------------------------- La tria tago estas merkredo. 0
Neljäs päivä on torstai. L-----ra-ta-o -st-s-ĵ-ŭdo. L_ k____ t___ e____ ĵ_____ L- k-a-a t-g- e-t-s ĵ-ŭ-o- -------------------------- La kvara tago estas ĵaŭdo. 0
Viides päivä on perjantai. La---i-a----- est-- ve----d-. L_ k____ t___ e____ v________ L- k-i-a t-g- e-t-s v-n-r-d-. ----------------------------- La kvina tago estas vendredo. 0
Kuudes päivä on lauantai. L--se-a----- -st-- -aba-o. L_ s___ t___ e____ s______ L- s-s- t-g- e-t-s s-b-t-. -------------------------- La sesa tago estas sabato. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. La-se-a--a---est-- di-anĉ-. L_ s___ t___ e____ d_______ L- s-p- t-g- e-t-s d-m-n-o- --------------------------- La sepa tago estas dimanĉo. 0
Viikossa on seitsemän päivää. L----maj-----v-s-sep --go--. L_ s______ h____ s__ t______ L- s-m-j-o h-v-s s-p t-g-j-. ---------------------------- La semajno havas sep tagojn. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Ni--ab-ra---ur -vi--t-gojn. N_ l______ n__ k___ t______ N- l-b-r-s n-r k-i- t-g-j-. --------------------------- Ni laboras nur kvin tagojn. 0

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!