Lauseita

fi Luonnossa   »   eo En la naturo

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [dudek ses]

En la naturo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Ĉu vi-vi-a- -- --ron ---? Ĉu vi vidas la turon tie? Ĉ- v- v-d-s l- t-r-n t-e- ------------------------- Ĉu vi vidas la turon tie? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? Ĉ- vi-v--a- l- m-n--r-n--i-? Ĉu vi vidas la montaron tie? Ĉ- v- v-d-s l- m-n-a-o- t-e- ---------------------------- Ĉu vi vidas la montaron tie? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Ĉu----v-da--la --l--o- tie? Ĉu vi vidas la vilaĝon tie? Ĉ- v- v-d-s l- v-l-ĝ-n t-e- --------------------------- Ĉu vi vidas la vilaĝon tie? 0
Näetkö tuon joen tuolla? Ĉu-v---id-- -----ve-on -i-? Ĉu vi vidas la riveron tie? Ĉ- v- v-d-s l- r-v-r-n t-e- --------------------------- Ĉu vi vidas la riveron tie? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? Ĉu -------s-l----n--- -ie? Ĉu vi vidas la ponton tie? Ĉ- v- v-d-s l- p-n-o- t-e- -------------------------- Ĉu vi vidas la ponton tie? 0
Näetkö tuon järven tuolla? Ĉ- vi --da- l- -agon-ti-? Ĉu vi vidas la lagon tie? Ĉ- v- v-d-s l- l-g-n t-e- ------------------------- Ĉu vi vidas la lagon tie? 0
Minä pidän tuosta linnusta. T-u ---d--pl--as--- mi. Tiu birdo plaĉas al mi. T-u b-r-o p-a-a- a- m-. ----------------------- Tiu birdo plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta puusta. T-u---b- pl-ĉas al-m-. Tiu arbo plaĉas al mi. T-u a-b- p-a-a- a- m-. ---------------------- Tiu arbo plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta kivestä. Ĉi-ti- ŝton--p-aĉ-s a- mi. Ĉi-tiu ŝtono plaĉas al mi. Ĉ---i- ŝ-o-o p-a-a- a- m-. -------------------------- Ĉi-tiu ŝtono plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta puistosta. Tiu-pa--o p-aĉ-s -l-m-. Tiu parko plaĉas al mi. T-u p-r-o p-a-a- a- m-. ----------------------- Tiu parko plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. Tiu --rdeno-----a- ----i. Tiu ĝardeno plaĉas al mi. T-u ĝ-r-e-o p-a-a- a- m-. ------------------------- Tiu ĝardeno plaĉas al mi. 0
Minä pidän tästä kukasta. Ĉi--i- -loro p-aĉa- a----. Ĉi-tiu floro plaĉas al mi. Ĉ---i- f-o-o p-a-a- a- m-. -------------------------- Ĉi-tiu floro plaĉas al mi. 0
Tämä on mielestäni kaunis. M--t-o-as-t------le--. Mi trovas tion beleta. M- t-o-a- t-o- b-l-t-. ---------------------- Mi trovas tion beleta. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. M- t---as ---n--nt---sa. Mi trovas tion interesa. M- t-o-a- t-o- i-t-r-s-. ------------------------ Mi trovas tion interesa. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. Mi t-ovas -i-- b----a. Mi trovas tion belega. M- t-o-a- t-o- b-l-g-. ---------------------- Mi trovas tion belega. 0
Tämä on mielestäni ruma. M- --ov-s---o--m------. Mi trovas tion malbela. M- t-o-a- t-o- m-l-e-a- ----------------------- Mi trovas tion malbela. 0
Tämä on mielestäni tylsä. Mi trov-s --on te-a. Mi trovas tion teda. M- t-o-a- t-o- t-d-. -------------------- Mi trovas tion teda. 0
Tämä on mielestäni hirveä. Mi -r-----tion -e-ura. Mi trovas tion terura. M- t-o-a- t-o- t-r-r-. ---------------------- Mi trovas tion terura. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!