Lauseita

fi Luonnossa   »   eo En la naturo

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [dudek ses]

En la naturo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Ĉ- -- vi-as-la -------ie? Ĉ_ v_ v____ l_ t____ t___ Ĉ- v- v-d-s l- t-r-n t-e- ------------------------- Ĉu vi vidas la turon tie? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? Ĉu v- v-d-s-l- m--ta-on tie? Ĉ_ v_ v____ l_ m_______ t___ Ĉ- v- v-d-s l- m-n-a-o- t-e- ---------------------------- Ĉu vi vidas la montaron tie? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Ĉu-v- vi--s la vilaĝ-n---e? Ĉ_ v_ v____ l_ v______ t___ Ĉ- v- v-d-s l- v-l-ĝ-n t-e- --------------------------- Ĉu vi vidas la vilaĝon tie? 0
Näetkö tuon joen tuolla? Ĉu--i v--a- la--ive-o- t--? Ĉ_ v_ v____ l_ r______ t___ Ĉ- v- v-d-s l- r-v-r-n t-e- --------------------------- Ĉu vi vidas la riveron tie? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? Ĉu -i------ l-----ton---e? Ĉ_ v_ v____ l_ p_____ t___ Ĉ- v- v-d-s l- p-n-o- t-e- -------------------------- Ĉu vi vidas la ponton tie? 0
Näetkö tuon järven tuolla? Ĉu-vi--id-- la-l-go--ti-? Ĉ_ v_ v____ l_ l____ t___ Ĉ- v- v-d-s l- l-g-n t-e- ------------------------- Ĉu vi vidas la lagon tie? 0
Minä pidän tuosta linnusta. T-u b-r-- ------ -l-m-. T__ b____ p_____ a_ m__ T-u b-r-o p-a-a- a- m-. ----------------------- Tiu birdo plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta puusta. T-u--r-o---a-a-------. T__ a___ p_____ a_ m__ T-u a-b- p-a-a- a- m-. ---------------------- Tiu arbo plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta kivestä. Ĉ--ti------- pl-ĉa- -- --. Ĉ_____ ŝ____ p_____ a_ m__ Ĉ---i- ŝ-o-o p-a-a- a- m-. -------------------------- Ĉi-tiu ŝtono plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta puistosta. Ti- ---ko------s-a---i. T__ p____ p_____ a_ m__ T-u p-r-o p-a-a- a- m-. ----------------------- Tiu parko plaĉas al mi. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. T-- ĝ---e-o p-aĉ-- -l mi. T__ ĝ______ p_____ a_ m__ T-u ĝ-r-e-o p-a-a- a- m-. ------------------------- Tiu ĝardeno plaĉas al mi. 0
Minä pidän tästä kukasta. Ĉ--t---f-o-o--laĉa- a----. Ĉ_____ f____ p_____ a_ m__ Ĉ---i- f-o-o p-a-a- a- m-. -------------------------- Ĉi-tiu floro plaĉas al mi. 0
Tämä on mielestäni kaunis. M- ----as tion -elet-. M_ t_____ t___ b______ M- t-o-a- t-o- b-l-t-. ---------------------- Mi trovas tion beleta. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. M- t-ovas t-on-inter-sa. M_ t_____ t___ i________ M- t-o-a- t-o- i-t-r-s-. ------------------------ Mi trovas tion interesa. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. M--t-ov-- tion--e---a. M_ t_____ t___ b______ M- t-o-a- t-o- b-l-g-. ---------------------- Mi trovas tion belega. 0
Tämä on mielestäni ruma. M- trova- -i-n-m-lb--a. M_ t_____ t___ m_______ M- t-o-a- t-o- m-l-e-a- ----------------------- Mi trovas tion malbela. 0
Tämä on mielestäni tylsä. M- t-o--- ti----e-a. M_ t_____ t___ t____ M- t-o-a- t-o- t-d-. -------------------- Mi trovas tion teda. 0
Tämä on mielestäni hirveä. M--t---as -io-----ura. M_ t_____ t___ t______ M- t-o-a- t-o- t-r-r-. ---------------------- Mi trovas tion terura. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!