Lauseita

fi Juomia   »   eo Trinkaĵoj

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dek du]

Trinkaĵoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Minä juon teetä. Mi tr-n-as teo-. M_ t______ t____ M- t-i-k-s t-o-. ---------------- Mi trinkas teon. 0
Minä juon kahvia. M- -r-n--s-kafo-. M_ t______ k_____ M- t-i-k-s k-f-n- ----------------- Mi trinkas kafon. 0
Minä juon kivenäisvettä. M--trinkas -i---al----k--n. M_ t______ m________ a_____ M- t-i-k-s m-n-r-l-n a-v-n- --------------------------- Mi trinkas mineralan akvon. 0
Juotko teetä sitruunalla? Ĉu--i--r---a--t------- c-t--n-? Ĉ_ v_ t______ t___ k__ c_______ Ĉ- v- t-i-k-s t-o- k-n c-t-o-o- ------------------------------- Ĉu vi trinkas teon kun citrono? 0
Juotko kahvia sokerilla? Ĉ- vi t--n--s -af-n---- -ukero? Ĉ_ v_ t______ k____ k__ s______ Ĉ- v- t-i-k-s k-f-n k-n s-k-r-? ------------------------------- Ĉu vi trinkas kafon kun sukero? 0
Juotko vettä jäillä? Ĉ- ---tri-k-s ak-o- --n-g--ci--b--? Ĉ_ v_ t______ a____ k__ g__________ Ĉ- v- t-i-k-s a-v-n k-n g-a-i-u-o-? ----------------------------------- Ĉu vi trinkas akvon kun glacikuboj? 0
Täällä on bileet. Esta--f-st- ---tie. E____ f____ ĉ______ E-t-s f-s-o ĉ---i-. ------------------- Estas festo ĉi-tie. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Ho--- ------s-ĉ--p--on. H____ t______ ĉ________ H-m-j t-i-k-s ĉ-m-a-o-. ----------------------- Homoj trinkas ĉampanon. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ho--j-----k---v--on--a----e-on. H____ t______ v____ k__ b______ H-m-j t-i-k-s v-n-n k-j b-e-o-. ------------------------------- Homoj trinkas vinon kaj bieron. 0
Juotko alkoholia? Ĉ--v- ---n----a-k---lon? Ĉ_ v_ t______ a_________ Ĉ- v- t-i-k-s a-k-h-l-n- ------------------------ Ĉu vi trinkas alkoholon? 0
Juotko viskiä? Ĉ--vi---ink-s--i---o-? Ĉ_ v_ t______ v_______ Ĉ- v- t-i-k-s v-s-i-n- ---------------------- Ĉu vi trinkas viskion? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Ĉu-vi-t-i--as---l--n-----ru-o? Ĉ_ v_ t______ k_____ k__ r____ Ĉ- v- t-i-k-s k-l-o- k-n r-m-? ------------------------------ Ĉu vi trinkas kolaon kun rumo? 0
En pidä kuohuviinistä. Mi n--ŝ--a- -a----on. M_ n_ ŝ____ ĉ________ M- n- ŝ-t-s ĉ-m-a-o-. --------------------- Mi ne ŝatas ĉampanon. 0
Minä en pidä viinistä. M--n- -a--s -in-n. M_ n_ ŝ____ v_____ M- n- ŝ-t-s v-n-n- ------------------ Mi ne ŝatas vinon. 0
Minä en pidä oluesta. M---e ŝa----b--ro-. M_ n_ ŝ____ b______ M- n- ŝ-t-s b-e-o-. ------------------- Mi ne ŝatas bieron. 0
Vauva pitää maidosta. La b-b- ŝ-t----a-ton. L_ b___ ŝ____ l______ L- b-b- ŝ-t-s l-k-o-. --------------------- La bebo ŝatas lakton. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. La -nf--- ---as ka--o- kaj --------. L_ i_____ ŝ____ k_____ k__ p________ L- i-f-n- ŝ-t-s k-k-o- k-j p-m-u-o-. ------------------------------------ La infano ŝatas kakaon kaj pomsukon. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. La v-r-no ŝat-s -r--ĝs---n --j g-apf-uk--uko-. L_ v_____ ŝ____ o_________ k__ g______________ L- v-r-n- ŝ-t-s o-a-ĝ-u-o- k-j g-a-f-u-t-u-o-. ---------------------------------------------- La virino ŝatas oranĝsukon kaj grapfruktsukon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!