Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   eo Is-tempo 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [okdek unu]

Is-tempo 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
kirjoittaa s-ri-i s_____ s-r-b- ------ skribi 0
Hän kirjoitti kirjeen. L- ---i-is-l--er--. L_ s______ l_______ L- s-r-b-s l-t-r-n- ------------------- Li skribis leteron. 0
Ja hän kirjoitti kortin. K-- -- skr-bi- k-r-o-. K__ ŝ_ s______ k______ K-j ŝ- s-r-b-s k-r-o-. ---------------------- Kaj ŝi skribis karton. 0
lukea l-gi l___ l-g- ---- legi 0
Hän luki lehteä. Li le-is-r-vuon. L_ l____ r______ L- l-g-s r-v-o-. ---------------- Li legis revuon. 0
Ja hän luki kirjan. Kaj-ŝi--egis -ib-o-. K__ ŝ_ l____ l______ K-j ŝ- l-g-s l-b-o-. -------------------- Kaj ŝi legis libron. 0
ottaa pr--i p____ p-e-i ----- preni 0
Hän otti tupakan. L--pre--- c--ar-don. L_ p_____ c_________ L- p-e-i- c-g-r-d-n- -------------------- Li prenis cigaredon. 0
Hän otti palan suklaata. Ŝi -r-nis-p-co---a ----l--o. Ŝ_ p_____ p____ d_ ĉ________ Ŝ- p-e-i- p-c-n d- ĉ-k-l-d-. ---------------------------- Ŝi prenis pecon da ĉokolado. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Li -s--- ma-fid--a, --d--------s-fid---. L_ e____ m_________ s__ ŝ_ e____ f______ L- e-t-s m-l-i-e-a- s-d ŝ- e-t-s f-d-l-. ---------------------------------------- Li estis malfidela, sed ŝi estis fidela. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. L---sti--m--dil--en----s------es-i--dili--n-a. L_ e____ m____________ s__ ŝ_ e____ d_________ L- e-t-s m-l-i-i-e-t-, s-d ŝ- e-t-s d-l-g-n-a- ---------------------------------------------- Li estis maldiligenta, sed ŝi estis diligenta. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Li--st-----l--ĉa, s---ŝ- -stis -iĉa. L_ e____ m_______ s__ ŝ_ e____ r____ L- e-t-s m-l-i-a- s-d ŝ- e-t-s r-ĉ-. ------------------------------------ Li estis malriĉa, sed ŝi estis riĉa. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. L--ne havi- monon, -e---al---ul---n. L_ n_ h____ m_____ s__ m___ ŝ_______ L- n- h-v-s m-n-n- s-d m-l- ŝ-l-o-n- ------------------------------------ Li ne havis monon, sed male ŝuldojn. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Li ne-est------ŝanca, --d-m--e-ma---nŝan-a. L_ n_ e____ b________ s__ m___ m___________ L- n- e-t-s b-n-a-c-, s-d m-l- m-l-o-ŝ-n-a- ------------------------------------------- Li ne estis bonŝanca, sed male malbonŝanca. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. L-----h--i- -ukceso----ed-m-----al-uk-e-on. L_ n_ h____ s________ s__ m___ m___________ L- n- h-v-s s-k-e-o-, s-d m-l- m-l-u-c-s-n- ------------------------------------------- Li ne havis sukceson, sed male malsukceson. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. L- ne -s--s-ko---nt-,--ed-m-le-m-lk--te--a. L_ n_ e____ k________ s__ m___ m___________ L- n- e-t-s k-n-e-t-, s-d m-l- m-l-o-t-n-a- ------------------------------------------- Li ne estis kontenta, sed male malkontenta. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Li--- e------e-i--, -e--ma-e-m-lf-l--a. L_ n_ e____ f______ s__ m___ m_________ L- n- e-t-s f-l-ĉ-, s-d m-l- m-l-e-i-a- --------------------------------------- Li ne estis feliĉa, sed male malfeliĉa. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. L--n--e-ti- -i-pa---,-----m-l--malsi-pa-i-. L_ n_ e____ s________ s__ m___ m___________ L- n- e-t-s s-m-a-i-, s-d m-l- m-l-i-p-t-a- ------------------------------------------- Li ne estis simpatia, sed male malsimpatia. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…