Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   eo Labori

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [kvindek kvin]

Labori

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Mitä teette työksenne? K---estas via-prof---o? K__ e____ v__ p________ K-o e-t-s v-a p-o-e-i-? ----------------------- Kio estas via profesio? 0
Mieheni on lääkäri. M-a ed-o es--s --r----t-. M__ e___ e____ k_________ M-a e-z- e-t-s k-r-c-s-o- ------------------------- Mia edzo estas kuracisto. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. M---a-o-a--du--te--- kiel fl--i-tin-. M_ l______ d________ k___ f__________ M- l-b-r-s d-o-t-m-e k-e- f-e-i-t-n-. ------------------------------------- Mi laboras duontempe kiel flegistino. 0
Pian saamme eläkettä. Ni-ba-d-ŭ--ens--li--s. N_ b_____ p___________ N- b-l-a- p-n-i-l-ĝ-s- ---------------------- Ni baldaŭ pensiuliĝos. 0
Mutta verot ovat korkeita. S-d--- i---s--j-es-as-tr---l-aj. S__ l_ i_______ e____ t__ a_____ S-d l- i-p-s-o- e-t-s t-o a-t-j- -------------------------------- Sed la impostoj estas tro altaj. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. K-j-la-malsa--l-s--uro multekos---. K__ l_ m______________ m___________ K-j l- m-l-a-u-a-e-u-o m-l-e-o-t-s- ----------------------------------- Kaj la malsanulasekuro multekostas. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? K-o--- --m----as i--? K__ v_ i__ v____ i___ K-o v- i-m v-l-s i-i- --------------------- Kio vi iam volas iĝi? 0
Haluan tulla insinööriksi. M--ŝatu----i-i-ĝ-nie-o. M_ ŝ____ i__ i_________ M- ŝ-t-s i-i i-ĝ-n-e-o- ----------------------- Mi ŝatus iĝi inĝeniero. 0
Haluan opiskella yliopistossa. M--ŝa-us stu-i -n u--ver--tato. M_ ŝ____ s____ e_ u____________ M- ŝ-t-s s-u-i e- u-i-e-s-t-t-. ------------------------------- Mi ŝatus studi en universitato. 0
Olen harjoittelija. M-----a--s---ant-. M_ e____ s________ M- e-t-s s-a-a-t-. ------------------ Mi estas staĝanto. 0
En tienaa paljon. M--n--gajna- -u-t--. M_ n_ g_____ m______ M- n- g-j-a- m-l-o-. -------------------- Mi ne gajnas multon. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. M---taĝa- e-s-er--nde. M_ s_____ e___________ M- s-a-a- e-s-e-l-n-e- ---------------------- Mi staĝas eksterlande. 0
Tuo on pomoni. Tio e-tas m-- e-tr-. T__ e____ m__ e_____ T-o e-t-s m-a e-t-o- -------------------- Tio estas mia estro. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Mi ha-------------k--e-o--. M_ h____ a_______ k________ M- h-v-s a-a-l-j- k-l-g-j-. --------------------------- Mi havas afablajn kolegojn. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. T--mez- -- ---m -r-s -- -- ---o--ja-res-o--c-o. T______ n_ ĉ___ i___ a_ l_ l_______ r__________ T-g-e-e n- ĉ-a- i-a- a- l- l-b-r-j- r-s-o-a-i-. ----------------------------------------------- Tagmeze ni ĉiam iras al la laboreja restoracio. 0
Etsin työpaikkaa. Mi--er-as---b-ron. M_ s_____ l_______ M- s-r-a- l-b-r-n- ------------------ Mi serĉas laboron. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. M---s----se-l-b-ra -e---m -nu j-r-. M_ e____ s________ d_ j__ u__ j____ M- e-t-s s-n-a-o-a d- j-m u-u j-r-. ----------------------------------- Mi estas senlabora de jam unu jaro. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. E-t-s tr- mult-- sen-ab-ru-o--e- ĉi--i- l--do. E____ t__ m_____ s___________ e_ ĉ_____ l_____ E-t-s t-o m-l-a- s-n-a-o-u-o- e- ĉ---i- l-n-o- ---------------------------------------------- Estas tro multaj senlaboruloj en ĉi-tiu lando. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?