Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   eo Sezonoj kaj vetero

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [dek ses]

Sezonoj kaj vetero

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: J-n -a s--o--j: J__ l_ s_______ J-n l- s-z-n-j- --------------- Jen la sezonoj: 0
kevät, kesä L- ----t-mpo, -a s--ero, L_ p_________ l_ s______ L- p-i-t-m-o- l- s-m-r-, ------------------------ La printempo, la somero, 0
syksy ja talvi. la a-t--o --j la -i-t-o. l_ a_____ k__ l_ v______ l- a-t-n- k-j l- v-n-r-. ------------------------ la aŭtuno kaj la vintro. 0
Kesä on kuuma. La-s--e-- -stas--a----a. L_ s_____ e____ v_______ L- s-m-r- e-t-s v-r-e-a- ------------------------ La somero estas varmega. 0
Kesällä paistaa aurinko. S--e----a su-- b-i-as. S_____ l_ s___ b______ S-m-r- l- s-n- b-i-a-. ---------------------- Somere la suno brilas. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. S-m-r--n- ŝ--as pr---ni. S_____ n_ ŝ____ p_______ S-m-r- n- ŝ-t-s p-o-e-i- ------------------------ Somere ni ŝatas promeni. 0
Talvi on kylmä. La--i--r--es-a- -a---r--. L_ v_____ e____ m________ L- v-n-r- e-t-s m-l-a-m-. ------------------------- La vintro estas malvarma. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. V--tr- ne----aŭ -l-v-s. V_____ n____ a_ p______ V-n-r- n-ĝ-s a- p-u-a-. ----------------------- Vintre neĝas aŭ pluvas. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. V--tre n--ŝa-a- r-sti hej--. V_____ n_ ŝ____ r____ h_____ V-n-r- n- ŝ-t-s r-s-i h-j-e- ---------------------------- Vintre ni ŝatas resti hejme. 0
On kylmä. M-l------. M_________ M-l-a-m-s- ---------- Malvarmas. 0
Sataa. Pl-v--. P______ P-u-a-. ------- Pluvas. 0
On tuulista. Ve---s. V______ V-n-a-. ------- Ventas. 0
On lämmintä. V-rmas. V______ V-r-a-. ------- Varmas. 0
On aurinkoista. Sun--. S_____ S-n-s- ------ Sunas. 0
On kirkasta. Gaja-. G_____ G-j-s- ------ Gajas. 0
Millainen sää on tänään? K----s-as--- v-t--o--o-i-ŭ? K__ e____ l_ v_____ h______ K-a e-t-s l- v-t-r- h-d-a-? --------------------------- Kia estas la vetero hodiaŭ? 0
Tänään on kylmä. Ho-i---m-lva----. H_____ m_________ H-d-a- m-l-a-m-s- ----------------- Hodiaŭ malvarmas. 0
Tänään on lämmin. H-d-a--var---. H_____ v______ H-d-a- v-r-a-. -------------- Hodiaŭ varmas. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!