Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   eo Sezonoj kaj vetero

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [dek ses]

Sezonoj kaj vetero

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Jen la s-z----: Jen la sezonoj: J-n l- s-z-n-j- --------------- Jen la sezonoj: 0
kevät, kesä L--print---o,----so-e-o, La printempo, la somero, L- p-i-t-m-o- l- s-m-r-, ------------------------ La printempo, la somero, 0
syksy ja talvi. l- a----o -aj la-vi--ro. la aŭtuno kaj la vintro. l- a-t-n- k-j l- v-n-r-. ------------------------ la aŭtuno kaj la vintro. 0
Kesä on kuuma. L--s-m-ro -s-a- --r-e-a. La somero estas varmega. L- s-m-r- e-t-s v-r-e-a- ------------------------ La somero estas varmega. 0
Kesällä paistaa aurinko. S-m-r- -a---no b-i-as. Somere la suno brilas. S-m-r- l- s-n- b-i-a-. ---------------------- Somere la suno brilas. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. So--re-n--ŝ-t---prom--i. Somere ni ŝatas promeni. S-m-r- n- ŝ-t-s p-o-e-i- ------------------------ Somere ni ŝatas promeni. 0
Talvi on kylmä. La -i-tro---tas ma-v-r-a. La vintro estas malvarma. L- v-n-r- e-t-s m-l-a-m-. ------------------------- La vintro estas malvarma. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. V--t-e n---s-aŭ-p-uva-. Vintre neĝas aŭ pluvas. V-n-r- n-ĝ-s a- p-u-a-. ----------------------- Vintre neĝas aŭ pluvas. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Vint-e ni ŝ-t-- -es-i---j-e. Vintre ni ŝatas resti hejme. V-n-r- n- ŝ-t-s r-s-i h-j-e- ---------------------------- Vintre ni ŝatas resti hejme. 0
On kylmä. Ma---r-a-. Malvarmas. M-l-a-m-s- ---------- Malvarmas. 0
Sataa. P--v--. Pluvas. P-u-a-. ------- Pluvas. 0
On tuulista. Ven---. Ventas. V-n-a-. ------- Ventas. 0
On lämmintä. Va-ma-. Varmas. V-r-a-. ------- Varmas. 0
On aurinkoista. S-n-s. Sunas. S-n-s- ------ Sunas. 0
On kirkasta. G---s. Gajas. G-j-s- ------ Gajas. 0
Millainen sää on tänään? K----s--- -a---t-r---o-ia-? Kia estas la vetero hodiaŭ? K-a e-t-s l- v-t-r- h-d-a-? --------------------------- Kia estas la vetero hodiaŭ? 0
Tänään on kylmä. Hod----malva--a-. Hodiaŭ malvarmas. H-d-a- m-l-a-m-s- ----------------- Hodiaŭ malvarmas. 0
Tänään on lämmin. H----ŭ-var-a-. Hodiaŭ varmas. H-d-a- v-r-a-. -------------- Hodiaŭ varmas. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!