Lauseita

fi Small Talk 1   »   eo Konversacieto 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dudek]

Konversacieto 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Kom--rt--- --n! K_________ v___ K-m-o-t-g- v-n- --------------- Komfortigu vin! 0
Olkaa kuin kotonanne. Sentu--in-h-jme! S____ v__ h_____ S-n-u v-n h-j-e- ---------------- Sentu vin hejme! 0
Mitä te haluaisitte juoda? K-on vi-ŝ-----tri-ki? K___ v_ ŝ____ t______ K-o- v- ŝ-t-s t-i-k-? --------------------- Kion vi ŝatus trinki? 0
Pidättekö musiikista? Ĉ- -i ŝ---s---zi--n? Ĉ_ v_ ŝ____ m_______ Ĉ- v- ŝ-t-s m-z-k-n- -------------------- Ĉu vi ŝatas muzikon? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. M- ŝ--a--kl--i--n-mu---on. M_ ŝ____ k_______ m_______ M- ŝ-t-s k-a-i-a- m-z-k-n- -------------------------- Mi ŝatas klasikan muzikon. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Je- -ia--l-mdi-k--. J__ m___ l_________ J-n m-a- l-m-i-k-j- ------------------- Jen miaj lumdiskoj. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Ĉ--vi lu-a-----i--n--rum--ton? Ĉ_ v_ l____ m_________________ Ĉ- v- l-d-s m-z-k-n-t-u-e-t-n- ------------------------------ Ĉu vi ludas muzikinstrumenton? 0
Tässä on minun kitarani. J-n --a---t--o. J__ m__ g______ J-n m-a g-t-r-. --------------- Jen mia gitaro. 0
Laulatteko te mielellänne? Ĉ- vi ŝ-tas-k-n--? Ĉ_ v_ ŝ____ k_____ Ĉ- v- ŝ-t-s k-n-i- ------------------ Ĉu vi ŝatas kanti? 0
Onko teillä lapsia? Ĉu-v---ava--ge-il-j-? Ĉ_ v_ h____ g________ Ĉ- v- h-v-s g-f-l-j-? --------------------- Ĉu vi havas gefilojn? 0
Onko teillä koira? Ĉu ---hav-- hundon? Ĉ_ v_ h____ h______ Ĉ- v- h-v-s h-n-o-? ------------------- Ĉu vi havas hundon? 0
Onko teillä kissa? Ĉu v--ha--- k----? Ĉ_ v_ h____ k_____ Ĉ- v- h-v-s k-t-n- ------------------ Ĉu vi havas katon? 0
Tässä ovat kirjani. J-- mi-j -i-ro-. J__ m___ l______ J-n m-a- l-b-o-. ---------------- Jen miaj libroj. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Mi e-t-----g-nta ---tiun--i-r-n. M_ e____ l______ ĉ______ l______ M- e-t-s l-g-n-a ĉ---i-n l-b-o-. -------------------------------- Mi estas leganta ĉi-tiun libron. 0
Mitä te luette mielellänne? Kion -- -a--s-l-g-? K___ v_ ŝ____ l____ K-o- v- ŝ-t-s l-g-? ------------------- Kion vi ŝatas legi? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ĉ---- ŝa-as--r- -- -o-c----jo? Ĉ_ v_ ŝ____ i__ a_ k__________ Ĉ- v- ŝ-t-s i-i a- k-n-e-t-j-? ------------------------------ Ĉu vi ŝatas iri al koncertejo? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ĉ- ---ŝata- iri-a---e-t-ej-? Ĉ_ v_ ŝ____ i__ a_ t________ Ĉ- v- ŝ-t-s i-i a- t-a-r-j-? ---------------------------- Ĉu vi ŝatas iri al teatrejo? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ĉu -------- i---a- --e-e-o? Ĉ_ v_ ŝ____ i__ a_ o_______ Ĉ- v- ŝ-t-s i-i a- o-e-e-o- --------------------------- Ĉu vi ŝatas iri al operejo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!