Lauseita

fi Tutustua   »   sl Spoznati, seznaniti se z

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [tri]

Spoznati, seznaniti se z

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Hei! Živ--! Ž_____ Ž-v-o- ------ Živjo! 0
Hyvää päivää! D--e---an! D____ d___ D-b-r d-n- ---------- Dober dan! 0
Mitä kuuluu? K-k---a--(-i- g-e- K-k--s---(---? K___ v__ (___ g___ K___ s__ (____ K-k- v-m (-i- g-e- K-k- s-e (-i-? --------------------------------- Kako vam (ti) gre? Kako ste (si)? 0
Tuletteko te Euroopasta? Pri--jate-iz-Evro--? P________ i_ E______ P-i-a-a-e i- E-r-p-? -------------------- Prihajate iz Evrope? 0
Tuletteko te Amerikasta? Prih--ate -- -m-rike? P________ i_ A_______ P-i-a-a-e i- A-e-i-e- --------------------- Prihajate iz Amerike? 0
Tuletteko Aasiasta? Prih--a------Az-j-? P________ i_ A_____ P-i-a-a-e i- A-i-e- ------------------- Prihajate iz Azije? 0
Missä hotellissa te asutte? V---t--em-h-t-lu -t-nuj--e-/-----i---e? V k______ h_____ s________ / p_________ V k-t-r-m h-t-l- s-a-u-e-e / p-e-i-a-e- --------------------------------------- V katerem hotelu stanujete / prebivate? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? Kako---lgo-s-- ž---u? K___ d____ s__ ž_ t__ K-k- d-l-o s-e ž- t-? --------------------- Kako dolgo ste že tu? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? K-k---olgo--o-t---st-l-? K___ d____ b____ o______ K-k- d-l-o b-s-e o-t-l-? ------------------------ Kako dolgo boste ostali? 0
Viihdyttekö täällä? Va--je--š-č--u---? V__ j_ v___ t_____ V-m j- v-e- t-k-j- ------------------ Vam je všeč tukaj? 0
Oletteko te lomalla täällä? Al- s-e-t-ka- na--op-st-? A__ s__ t____ n_ d_______ A-i s-e t-k-j n- d-p-s-u- ------------------------- Ali ste tukaj na dopustu? 0
Tulkaa käymään joskus! Obi--ite--e --j---Ob-šč-te----k---!) O_______ m_ k___ (________ m_ k_____ O-i-č-t- m- k-j- (-b-š-i-e m- k-a-!- ------------------------------------ Obiščite me kaj! (Obiščite me kdaj!) 0
Tässä on osoitteeni. T-kaj j- m-----slov. T____ j_ m__ n______ T-k-j j- m-j n-s-o-. -------------------- Tukaj je moj naslov. 0
Nähdäänkö huomenna?? Se --div- (--di--)------? S_ v_____ (_______ j_____ S- v-d-v- (-i-i-o- j-t-i- ------------------------- Se vidiva (vidimo) jutri? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Žal-m---e- za---t-i -m-- že---ka- -r-ge-- - n----u. Ž__ m_ j__ z_ j____ i___ ž_ n____ d______ v n______ Ž-l m- j-, z- j-t-i i-a- ž- n-k-j d-u-e-a v n-č-t-. --------------------------------------------------- Žal mi je, za jutri imam že nekaj drugega v načrtu. 0
Moikka! Adi--! A_____ A-i-o- ------ Adijo! 0
Näkemiin! N------e---! N_ s________ N- s-i-e-j-! ------------ Na svidenje! 0
Näkemiin! Se-v-dimo! S_ v______ S- v-d-m-! ---------- Se vidimo! 0

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…