Lauseita

fi Tutustua   »   lv Iepazīt

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [trīs]

Iepazīt

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Hei! S-eik-! Svei--! --eik-! S______ S______ S______ S-e-k-! S-e-k-! S-e-k-! ----------------------- Sveiks! Sveika! Sveiki! 0
Hyvää päivää! La---e-! L_______ L-b-i-n- -------- Labdien! 0
Mitä kuuluu? K- ------- - K--i--? K_ k______ / K_ i___ K- k-ā-a-? / K- i-t- -------------------- Kā klājas? / Kā iet? 0
Tuletteko te Euroopasta? V-i J-s--s-t no-E----as? V__ J__ e___ n_ E_______ V-i J-s e-a- n- E-r-p-s- ------------------------ Vai Jūs esat no Eiropas? 0
Tuletteko te Amerikasta? Vai-J-- -sa- no-----ik-s? V__ J__ e___ n_ A________ V-i J-s e-a- n- A-e-i-a-? ------------------------- Vai Jūs esat no Amerikas? 0
Tuletteko Aasiasta? V-i Jūs----- no-Āzi-a-? V__ J__ e___ n_ Ā______ V-i J-s e-a- n- Ā-i-a-? ----------------------- Vai Jūs esat no Āzijas? 0
Missä hotellissa te asutte? Ku-ā --esn--ā --s d-īv-ja-? K___ v_______ J__ d________ K-r- v-e-n-c- J-s d-ī-o-a-? --------------------------- Kurā viesnīcā Jūs dzīvojat? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? C-k-i-gi--ū--jau-e--- še--? C__ i___ J__ j__ e___ š____ C-k i-g- J-s j-u e-a- š-i-? --------------------------- Cik ilgi Jūs jau esat šeit? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? C---ilgi --s--- -a----iet? C__ i___ J__ t_ p_________ C-k i-g- J-s t- p-l-k-i-t- -------------------------- Cik ilgi Jūs te paliksiet? 0
Viihdyttekö täällä? V----u---š-i- -a-īk? V__ J___ š___ p_____ V-i J-m- š-i- p-t-k- -------------------- Vai Jums šeit patīk? 0
Oletteko te lomalla täällä? V-i-Jū------a--dāt ----ļināj---? V__ J__ t_ p______ a____________ V-i J-s t- p-v-d-t a-v-ļ-n-j-m-? -------------------------------- Vai Jūs te pavadāt atvaļinājumu? 0
Tulkaa käymään joskus! A--iem-jiet----i! A__________ m____ A-c-e-o-i-t m-n-! ----------------- Apciemojiet mani! 0
Tässä on osoitteeni. Te-ir-ma---a--e--. T_ i_ m___ a______ T- i- m-n- a-r-s-. ------------------ Te ir mana adrese. 0
Nähdäänkö huomenna?? V----ēs --t red-ē-im-es? V__ m__ r__ r___________ V-i m-s r-t r-d-ē-i-i-s- ------------------------ Vai mēs rīt redzēsimies? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. M-n ļoti žēl--b-- m----a--ir--i-i pl-n-. M__ ļ___ ž___ b__ m__ j__ i_ c___ p_____ M-n ļ-t- ž-l- b-t m-n j-u i- c-t- p-ā-i- ---------------------------------------- Man ļoti žēl, bet man jau ir citi plāni. 0
Moikka! A--- / Č--! A___ / Č___ A-ā- / Č-u- ----------- Atā! / Čau! 0
Näkemiin! Uz-re--ē-an--! U_ r__________ U- r-d-ē-a-o-! -------------- Uz redzēšanos! 0
Näkemiin! Uz-dr--- -edz-ša-o-! U_ d____ r__________ U- d-ī-u r-d-ē-a-o-! -------------------- Uz drīzu redzēšanos! 0

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…