Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   ro Muncă

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [cincizeci şi cinci]

Muncă

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Mitä teette työksenne? C- fa--ţi-p-ofesional? C_ f_____ p___________ C- f-c-ţ- p-o-e-i-n-l- ---------------------- Ce faceţi profesional? 0
Mieheni on lääkäri. So--l-m-----te-d- -ro---i---ed-c. S____ m__ e___ d_ p_______ m_____ S-ţ-l m-u e-t- d- p-o-e-i- m-d-c- --------------------------------- Soţul meu este de profesie medic. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Eu lu--e---- j--ă--t--d---or-ă -a-şi ---st--t- -edi--l-. E_ l_____ c_ j_______ d_ n____ c_ ş_ a________ m________ E- l-c-e- c- j-m-t-t- d- n-r-ă c- ş- a-i-t-n-ă m-d-c-l-. -------------------------------------------------------- Eu lucrez cu jumătate de normă ca şi asistentă medicală. 0
Pian saamme eläkettä. Î- -u--n- v-- -r--i--e---e. Î_ c_____ v__ p____ p______ Î- c-r-n- v-m p-i-i p-n-i-. --------------------------- În curând vom primi pensie. 0
Mutta verot ovat korkeita. Dar--m-oz-tele-su-- --ri. D__ i_________ s___ m____ D-r i-p-z-t-l- s-n- m-r-. ------------------------- Dar impozitele sunt mari. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Şi-asig--are- me-ic-l--es-----u-pă. Ş_ a_________ m_______ e___ s______ Ş- a-i-u-a-e- m-d-c-l- e-t- s-u-p-. ----------------------------------- Şi asigurarea medicală este scumpă. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Ce--rei--ă-devii-o--t-? C_ v___ s_ d____ o_____ C- v-e- s- d-v-i o-a-ă- ----------------------- Ce vrei să devii odată? 0
Haluan tulla insinööriksi. V--a---ă --vin in--ne-. V____ s_ d____ i_______ V-e-u s- d-v-n i-g-n-r- ----------------------- Vreau să devin inginer. 0
Haluan opiskella yliopistossa. V-e--------ud-e---a-u-ive-sita-e. V____ s_ s______ l_ u____________ V-e-u s- s-u-i-z l- u-i-e-s-t-t-. --------------------------------- Vreau să studiez la universitate. 0
Olen harjoittelija. E--s-nt ---ct-cant. E_ s___ p__________ E- s-n- p-a-t-c-n-. ------------------- Eu sunt practicant. 0
En tienaa paljon. N- ----i---ul-. N_ c_____ m____ N- c-ş-i- m-l-. --------------- Nu câştig mult. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. F-c pr--ti----- -trăi-ă--t-. F__ p_______ î_ s___________ F-c p-a-t-c- î- s-r-i-ă-a-e- ---------------------------- Fac practică în străinătate. 0
Tuo on pomoni. Aces-- ------eful-me-. A_____ e___ ş____ m___ A-e-t- e-t- ş-f-l m-u- ---------------------- Acesta este şeful meu. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Am c-l-g- drăgu-i. A_ c_____ d_______ A- c-l-g- d-ă-u-i- ------------------ Am colegi drăguţi. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. L- ---n--mergem -nt----------a--a-t---. L_ p____ m_____ î__________ l_ c_______ L- p-â-z m-r-e- î-t-t-e-u-a l- c-n-i-ă- --------------------------------------- La prânz mergem întotdeauna la cantină. 0
Etsin työpaikkaa. Ca-- -------. C___ u_ p____ C-u- u- p-s-. ------------- Caut un post. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. S--t ---a--e-u---- ş-m--. S___ d___ d_ u_ a_ ş_____ S-n- d-j- d- u- a- ş-m-r- ------------------------- Sunt deja de un an şomer. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Î- ţ-ra----a --nt pr-- m-lţ----meri. Î_ ţ___ a___ s___ p___ m____ ş______ Î- ţ-r- a-t- s-n- p-e- m-l-i ş-m-r-. ------------------------------------ În ţara asta sunt prea mulţi şomeri. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?