Lauseita

fi Kaupungissa   »   ro În oraş

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [douăzeci şi cinci]

În oraş

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Vr--u-s- -e---l- g-ră. V____ s_ m___ l_ g____ V-e-u s- m-r- l- g-r-. ---------------------- Vreau să merg la gară. 0
Tahdon lentokentälle. V-eau să-m-rg-l-----opo--. V____ s_ m___ l_ a________ V-e-u s- m-r- l- a-r-p-r-. -------------------------- Vreau să merg la aeroport. 0
Tahdon keskustaan. V-ea--s- --r--î---en---l-o-a-ul--. V____ s_ m___ î_ c______ o________ V-e-u s- m-r- î- c-n-r-l o-a-u-u-. ---------------------------------- Vreau să merg în centrul oraşului. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? C-m a---- -a --r-? C__ a____ l_ g____ C-m a-u-g l- g-r-? ------------------ Cum ajung la gară? 0
Miten pääsen lentokentälle? C----jung -a-ae--port? C__ a____ l_ a________ C-m a-u-g l- a-r-p-r-? ---------------------- Cum ajung la aeroport? 0
Miten pääsen keskustaan? C-- -ju---î- ---tr-- o---ul-i? C__ a____ î_ c______ o________ C-m a-u-g î- c-n-r-l o-a-u-u-? ------------------------------ Cum ajung în centrul oraşului? 0
Tarvitsen taksin. A- n--o-e d- un t-xi. A_ n_____ d_ u_ t____ A- n-v-i- d- u- t-x-. --------------------- Am nevoie de un taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Am----oi---e ----rt-. A_ n_____ d_ o h_____ A- n-v-i- d- o h-r-ă- --------------------- Am nevoie de o hartă. 0
Tarvitsen hotellin. Am-n--oi- -e-un -ot-l. A_ n_____ d_ u_ h_____ A- n-v-i- d- u- h-t-l- ---------------------- Am nevoie de un hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. V-e-- -ă în--ir-ez-o m-şină. V____ s_ î________ o m______ V-e-u s- î-c-i-i-z o m-ş-n-. ---------------------------- Vreau să închiriez o maşină. 0
Tässä on luottokorttini. Aic- -s-e--a-te--m---d--cre---. A___ e___ c_____ m__ d_ c______ A-c- e-t- c-r-e- m-a d- c-e-i-. ------------------------------- Aici este cartea mea de credit. 0
Tässä on ajokorttini. Aic---s-e-p--m-s---m----uto. A___ e___ p_______ m__ a____ A-c- e-t- p-r-i-u- m-u a-t-. ---------------------------- Aici este permisul meu auto. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ce--st- -- vă--t-î- --a-? C_ e___ d_ v____ î_ o____ C- e-t- d- v-z-t î- o-a-? ------------------------- Ce este de văzut în oraş? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Me--eţi în c-n--ul-is--ri-. M______ î_ c______ i_______ M-r-e-i î- c-n-r-l i-t-r-c- --------------------------- Mergeţi în centrul istoric. 0
Tehkää kiertoajelu. F-ce-- -n -ur-a---r---l--. F_____ u_ t__ a_ o________ F-c-ţ- u- t-r a- o-a-u-u-. -------------------------- Faceţi un tur al oraşului. 0
Menkää satamaan. M---eţi -n-----. M______ î_ p____ M-r-e-i î- p-r-. ---------------- Mergeţi în port. 0
Tehkää satamakierros. F--e---u-------- -o--u--i. F_____ u_ t__ a_ p________ F-c-ţ- u- t-r a- p-r-u-u-. -------------------------- Faceţi un tur al portului. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Ce-o---c---e t-r-s--ce--ai---istă? C_ o________ t________ m__ e______ C- o-i-c-i-e t-r-s-i-e m-i e-i-t-? ---------------------------------- Ce obiective turistice mai există? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!