Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   ro Trecut 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [optzeci şi unu]

Trecut 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
kirjoittaa a--c--e a s____ a s-r-e ------- a scrie 0
Hän kirjoitti kirjeen. E- sc-i--- --r-so---. E_ s____ o s_________ E- s-r-a o s-r-s-a-e- --------------------- El scria o scrisoare. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Ş- e- s--i----vede--. Ş_ e_ s____ o v______ Ş- e- s-r-a o v-d-r-. --------------------- Şi ea scria o vedere. 0
lukea a--i-i a c___ a c-t- ------ a citi 0
Hän luki lehteä. El -i--- o-i-u--r---. E_ c____ o i_________ E- c-t-a o i-u-t-a-ă- --------------------- El citea o ilustrată. 0
Ja hän luki kirjan. Ş---a c-tea-o c--t-. Ş_ e_ c____ o c_____ Ş- e- c-t-a o c-r-e- -------------------- Şi ea citea o carte. 0
ottaa a -ua a l__ a l-a ----- a lua 0
Hän otti tupakan. E- - --at---ţ---ră. E_ a l___ o ţ______ E- a l-a- o ţ-g-r-. ------------------- El a luat o ţigară. 0
Hän otti palan suklaata. E--a-lu-t ------tă-de c-oc-l-tă. E_ a l___ o b_____ d_ c_________ E- a l-a- o b-c-t- d- c-o-o-a-ă- -------------------------------- Ea a luat o bucată de ciocolată. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. E---r----f--el--d-- ----r- -i--l-. E_ e__ i_______ d__ e_ e__ f______ E- e-a i-f-d-l- d-r e- e-a f-d-l-. ---------------------------------- El era infidel, dar ea era fidelă. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. El--r- -ene-, -----a--r--h-rnic-. E_ e__ l_____ d__ e_ e__ h_______ E- e-a l-n-ş- d-r e- e-a h-r-i-ă- --------------------------------- El era leneş, dar ea era harnică. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. El -r--să-a-,---r-e- e-- -oga-ă. E_ e__ s_____ d__ e_ e__ b______ E- e-a s-r-c- d-r e- e-a b-g-t-. -------------------------------- El era sărac, dar ea era bogată. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. E- n--a-av-t---ni- ---da-or-i. E_ n_ a a___ b____ c_ d_______ E- n- a a-u- b-n-, c- d-t-r-i- ------------------------------ El nu a avut bani, ci datorii. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. E- -- a -v-t -----,-ci g----o-. E_ n_ a a___ n_____ c_ g_______ E- n- a a-u- n-r-c- c- g-i-i-n- ------------------------------- El nu a avut noroc, ci ghinion. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. El nu -----t succ-s--ci-insucc-s. E_ n_ a a___ s______ c_ i________ E- n- a a-u- s-c-e-, c- i-s-c-e-. --------------------------------- El nu a avut succes, ci insucces. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. El-n- --f-st--ul-u---,-c---emu---m-t. E_ n_ a f___ m________ c_ n__________ E- n- a f-s- m-l-u-i-, c- n-m-l-u-i-. ------------------------------------- El nu a fost mulţumit, ci nemulţumit. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. El --------- f-r-ci---ci --fer----. E_ n_ a f___ f_______ c_ n_________ E- n- a f-s- f-r-c-t- c- n-f-r-c-t- ----------------------------------- El nu a fost fericit, ci nefericit. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. El ------o-- s-mpa-i-- -- -n-ip--i-. E_ n_ a f___ s________ c_ a_________ E- n- a f-s- s-m-a-i-, c- a-t-p-t-c- ------------------------------------ El nu a fost simpatic, ci antipatic. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…