Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ro Trecut 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [optzeci şi trei]

Trecut 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
puhua puhelimessa a-vo--i -- ----f-n a v____ l_ t______ a v-r-i l- t-l-f-n ------------------ a vorbi la telefon 0
Minä olen puhunut puhelimessa. A--v--bi- la------o-. A_ v_____ l_ t_______ A- v-r-i- l- t-l-f-n- --------------------- Am vorbit la telefon. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Am-v-r--t -o--ti-p-- la t--e-on. A_ v_____ t__ t_____ l_ t_______ A- v-r-i- t-t t-m-u- l- t-l-f-n- -------------------------------- Am vorbit tot timpul la telefon. 0
kysyä a î-tre-a a î______ a î-t-e-a --------- a întreba 0
Minä olen kysynyt. Am-î--rebat. A_ î________ A- î-t-e-a-. ------------ Am întrebat. 0
Minä olen aina kysynyt. Am în--eb-- î-t-tde-un-. A_ î_______ î___________ A- î-t-e-a- î-t-t-e-u-a- ------------------------ Am întrebat întotdeauna. 0
kertoa a---v-sti a p______ a p-v-s-i --------- a povesti 0
Minä olen kertonut. A- pov--t-t. A_ p________ A- p-v-s-i-. ------------ Am povestit. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. A- ----sti----a-- --veste-. A_ p_______ t____ p________ A- p-v-s-i- t-a-ă p-v-s-e-. --------------------------- Am povestit toată povestea. 0
oppia a-în-ă-a a î_____ a î-v-ţ- -------- a învăţa 0
Minä olen oppinut. A----vă--t. A_ î_______ A- î-v-ţ-t- ----------- Am învăţat. 0
Minä olen oppinut koko illan. Am --v--a- -oat---e-r-. A_ î______ t____ s_____ A- î-v-ţ-t t-a-ă s-a-a- ----------------------- Am învăţat toată seara. 0
työskennellä a-lu-ra a l____ a l-c-a ------- a lucra 0
Minä olen työskennellyt. Am-l--r--. A_ l______ A- l-c-a-. ---------- Am lucrat. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. A---ucrat --ată---ua. A_ l_____ t____ z____ A- l-c-a- t-a-ă z-u-. --------------------- Am lucrat toată ziua. 0
syödä a----ca a m____ a m-n-a ------- a mânca 0
Minä olen syönyt. Am mânca-. A_ m______ A- m-n-a-. ---------- Am mâncat. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Am m-nca---o-t---â-c--e-. A_ m_____ t____ m________ A- m-n-a- t-a-ă m-n-a-e-. ------------------------- Am mâncat toată mâncarea. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!