Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   ro Pronume posesiv 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [şaizeci şi şase]

Pronume posesiv 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
minä – minun e- - -l-meu e_ – a_ m__ e- – a- m-u ----------- eu – al meu 0
En löydä avaintani. Nu---i găse-- -h--le. N_ î__ g_____ c______ N- î-i g-s-s- c-e-l-. --------------------- Nu îmi găsesc cheile. 0
En löydä lippuani. N- --- ------ b---tu- -e c-----ri-. N_ î__ g_____ b______ d_ c_________ N- î-i g-s-s- b-l-t-l d- c-l-t-r-e- ----------------------------------- Nu îmi găsesc biletul de călătorie. 0
sinä – sinun t- - -l-tău t_ – a_ t__ t- – a- t-u ----------- tu – al tău 0
Löysitkö avaimesi? Ţi-ai--ăs----hei--? Ţ____ g____ c______ Ţ---i g-s-t c-e-l-? ------------------- Ţi-ai găsit cheile? 0
Löysitkö lippusi? Ţ--ai --s-----l-t-- d- -ă-ător--? Ţ____ g____ b______ d_ c_________ Ţ---i g-s-t b-l-t-l d- c-l-t-r-e- --------------------------------- Ţi-ai găsit biletul de călătorie? 0
hän – hänen e- –-a- -ui e_ – a_ l__ e- – a- l-i ----------- el – al lui 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Şti--un---su---c--i-e ---? Ş___ u___ s___ c_____ l___ Ş-i- u-d- s-n- c-e-l- l-i- -------------------------- Ştii unde sunt cheile lui? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Ş-i- -nd- e-te --l---l-l-- -e c---tor--? Ş___ u___ e___ b______ l__ d_ c_________ Ş-i- u-d- e-t- b-l-t-l l-i d- c-l-t-r-e- ---------------------------------------- Ştii unde este biletul lui de călătorie? 0
hän – hänen e- --a--ei e_ – a_ e_ e- – a- e- ---------- ea – al ei 0
Hänen rahansa ovat poissa. B-ni---i au---------. B____ e_ a_ d________ B-n-i e- a- d-s-ă-u-. --------------------- Banii ei au dispărut. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. Şi-car-ea--i de -r--it --d-s-ă-ut-----em-ne-. Ş_ c_____ e_ d_ c_____ a d_______ d__________ Ş- c-r-e- e- d- c-e-i- a d-s-ă-u- d-a-e-e-e-. --------------------------------------------- Şi cartea ei de credit a dispărut deasemenea. 0
me – meidän n-i – a- nos--u n__ – a_ n_____ n-i – a- n-s-r- --------------- noi – al nostru 0
Meidän isoisämme on sairas. Bun---l n----- este-b---a-. B______ n_____ e___ b______ B-n-c-l n-s-r- e-t- b-l-a-. --------------------------- Bunicul nostru este bolnav. 0
Meidän isoäitimme on terve. B-n----noastr- est--s-n-t----. B_____ n______ e___ s_________ B-n-c- n-a-t-ă e-t- s-n-t-a-ă- ------------------------------ Bunica noastră este sănătoasă. 0
te – teidän v-- –--- vost-u v__ – a_ v_____ v-i – a- v-s-r- --------------- voi – al vostru 0
Lapset, missä teidän isänne on? C--ii, unde -s---tă--c-- --s-ru? C_____ u___ e___ t______ v______ C-p-i- u-d- e-t- t-t-c-l v-s-r-? -------------------------------- Copii, unde este tăticul vostru? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? Cop----unde------mă-ic- vo-stră? C_____ u___ e___ m_____ v_______ C-p-i- u-d- e-t- m-m-c- v-a-t-ă- -------------------------------- Copii, unde este mămica voastră? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!