Lauseita

fi Small Talk 1   »   ro Small talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [douăzeci]

Small talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Face-i-vă-co-od! F________ c_____ F-c-ţ---ă c-m-d- ---------------- Faceţi-vă comod! 0
Olkaa kuin kotonanne. Sim---i-v---a-a-a--! S_________ c_ a_____ S-m-i-i-v- c- a-a-ă- -------------------- Simţiţi-vă ca acasă! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Ce ----------beţi? C_ d_____ s_ b____ C- d-r-ţ- s- b-ţ-? ------------------ Ce doriţi să beţi? 0
Pidättekö musiikista? Iu-i---m--ic-? I_____ m______ I-b-ţ- m-z-c-? -------------- Iubiţi muzica? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Mie-î---p---e muz-ca c-a----. M__ î__ p____ m_____ c_______ M-e î-i p-a-e m-z-c- c-a-i-ă- ----------------------------- Mie îmi place muzica clasică. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Aic---unt ---ur-l- m--e. A___ s___ c_______ m____ A-c- s-n- c---r-l- m-l-. ------------------------ Aici sunt cd-urile mele. 0
Soitatteko te jotain soitinta? C-nta-i--a -- -n-t---ent? C______ l_ u_ i__________ C-n-a-i l- u- i-s-r-m-n-? ------------------------- Cântaţi la un instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Aici --------ta-a-me-. A___ e___ c______ m___ A-c- e-t- c-i-a-a m-a- ---------------------- Aici este chitara mea. 0
Laulatteko te mielellänne? Câ-ta-- ---plăce-e? C______ c_ p_______ C-n-a-i c- p-ă-e-e- ------------------- Cântaţi cu plăcere? 0
Onko teillä lapsia? A---- -----? A____ c_____ A-e-i c-p-i- ------------ Aveţi copii? 0
Onko teillä koira? A---- -n câin-? A____ u_ c_____ A-e-i u- c-i-e- --------------- Aveţi un câine? 0
Onko teillä kissa? Av--- - -i--că? A____ o p______ A-e-i o p-s-c-? --------------- Aveţi o pisică? 0
Tässä ovat kirjani. Aic---u-- ------e--e-e. A___ s___ c______ m____ A-c- s-n- c-r-i-e m-l-. ----------------------- Aici sunt cărţile mele. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E------a--c-tes- ac-a--- c----. E_ t_____ c_____ a______ c_____ E- t-c-a- c-t-s- a-e-s-ă c-r-e- ------------------------------- Eu tocmai citesc această carte. 0
Mitä te luette mielellänne? Ce--it--i -- p--c-r-? C_ c_____ c_ p_______ C- c-t-ţ- c- p-ă-e-e- --------------------- Ce citiţi cu plăcere? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Mer--ţi-cu ------- l--conc-rt? M______ c_ p______ l_ c_______ M-r-e-i c- p-ă-e-e l- c-n-e-t- ------------------------------ Mergeţi cu plăcere la concert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Merg-----u-plăc-re -a t----u? M______ c_ p______ l_ t______ M-r-e-i c- p-ă-e-e l- t-a-r-? ----------------------------- Mergeţi cu plăcere la teatru? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? M-r-e---c---l--e-e--- op-ră? M______ c_ p______ l_ o_____ M-r-e-i c- p-ă-e-e l- o-e-ă- ---------------------------- Mergeţi cu plăcere la operă? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!