Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   hu Munka

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [ötvenöt]

Munka

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Mitä teette työksenne? M- a fo-l-l-ozá--? M_ a f____________ M- a f-g-a-k-z-s-? ------------------ Mi a foglalkozása? 0
Mieheni on lääkäri. A-fé-je---o-l----z-s- o-vos. A f_____ f___________ o_____ A f-r-e- f-g-a-k-z-s- o-v-s- ---------------------------- A férjem foglalkozása orvos. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. É- fél--pot--o--oz--, -----áp-lónő. É_ f_______ d________ m___ á_______ É- f-l-a-o- d-l-o-o-, m-n- á-o-ó-ő- ----------------------------------- Én félnapot dolgozom, mint ápolónő. 0
Pian saamme eläkettä. N-m-------k-pu---ny-gdíjat. N________ k_____ n_________ N-m-o-á-a k-p-n- n-u-d-j-t- --------------------------- Nemsokára kapunk nyugdíjat. 0
Mutta verot ovat korkeita. D- a----ó--m-ga-a-. D_ a_ a___ m_______ D- a- a-ó- m-g-s-k- ------------------- De az adók magasak. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. É--- -et-g---tosítás-drá-a. É_ a b______________ d_____ É- a b-t-g-i-t-s-t-s d-á-a- --------------------------- És a betegbiztosítás drága. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? M- a--rsz--gy---- l---i? --M---z-r-t-é- -enni? M_ a_____ e______ l_____ / M_ s________ l_____ M- a-a-s- e-y-z-r l-n-i- / M- s-e-e-n-l l-n-i- ---------------------------------------------- Mi akarsz egyszer lenni? / Mi szeretnél lenni? 0
Haluan tulla insinööriksi. M-r-ök---e--tn---le---. M_____ s________ l_____ M-r-ö- s-e-e-n-k l-n-i- ----------------------- Mérnök szeretnék lenni. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Az ---ete--n --ar---t--u--i. A_ e________ a_____ t_______ A- e-y-t-m-n a-a-o- t-n-l-i- ---------------------------- Az egyetemen akarok tanulni. 0
Olen harjoittelija. Gyak-rn-k-v-g-ok. G________ v______ G-a-o-n-k v-g-o-. ----------------- Gyakornok vagyok. 0
En tienaa paljon. Ne--ke--s-k sok--. N__ k______ s_____ N-m k-r-s-k s-k-t- ------------------ Nem keresek sokat. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Kü-f-l-ö- csiná-ok -g--s---m-i -------ato-. K________ c_______ e__ s______ g___________ K-l-ö-d-n c-i-á-o- e-y s-a-m-i g-a-o-l-t-t- ------------------------------------------- Külföldön csinálok egy szakmai gyakorlatot. 0
Tuo on pomoni. Ő --f-n-köm. Ő a f_______ Ő a f-n-k-m- ------------ Ő a főnököm. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Ke---s---ll---i- -a-n-k. K_____ k________ v______ K-d-e- k-l-é-á-m v-n-a-. ------------------------ Kedves kollégáim vannak. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Délb-- m-nd-g az--ze-i-k-nyháb- m---ünk. D_____ m_____ a_ ü____ k_______ m_______ D-l-e- m-n-i- a- ü-e-i k-n-h-b- m-g-ü-k- ---------------------------------------- Délben mindig az üzemi konyhába megyünk. 0
Etsin työpaikkaa. Áll--- k-re-e-. Á_____ k_______ Á-l-s- k-r-s-k- --------------- Állást keresek. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Már --y-é-e-m-n-a--lk--i vagy-k. M__ e__ é__ m___________ v______ M-r e-y é-e m-n-a-é-k-l- v-g-o-. -------------------------------- Már egy éve munkanélküli vagyok. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Ebb-- a- ---zágb-- túl sok m-n----l-ü-i---n. E____ a_ o________ t__ s__ m___________ v___ E-b-n a- o-s-á-b-n t-l s-k m-n-a-é-k-l- v-n- -------------------------------------------- Ebben az országban túl sok munkanélküli van. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?