Lauseita

fi Kaupungissa   »   hu A városban

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [huszonöt]

A városban

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. A ---út---om---a s------ék me-ni. A v_____________ s________ m_____ A v-s-t-l-o-á-r- s-e-e-n-k m-n-i- --------------------------------- A vasútállomásra szeretnék menni. 0
Tahdon lentokentälle. A-re---őt-rre -zeret----m-nni. A r__________ s________ m_____ A r-p-l-t-r-e s-e-e-n-k m-n-i- ------------------------------ A repülőtérre szeretnék menni. 0
Tahdon keskustaan. A -á-o-k--pontba--z-r--n-k m-nn-. A v_____________ s________ m_____ A v-r-s-ö-p-n-b- s-e-e-n-k m-n-i- --------------------------------- A városközpontba szeretnék menni. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? H-gy-n -u--k--l --v-----l-o--s-oz? H_____ j____ e_ a v_______________ H-g-a- j-t-k e- a v-s-t-l-o-á-h-z- ---------------------------------- Hogyan jutok el a vasútállomáshoz? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ho-yan --t-k el-- rep-l-té-he-? H_____ j____ e_ a r____________ H-g-a- j-t-k e- a r-p-l-t-r-e-? ------------------------------- Hogyan jutok el a repülőtérhez? 0
Miten pääsen keskustaan? Ho--a--j--o- -- - -árosk-----t-a? H_____ j____ e_ a v______________ H-g-a- j-t-k e- a v-r-s-ö-p-n-b-? --------------------------------- Hogyan jutok el a városközpontba? 0
Tarvitsen taksin. S-üksé----va----y-ta--r-. S________ v__ e__ t______ S-ü-s-g-m v-n e-y t-x-r-. ------------------------- Szükségem van egy taxira. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. S----ég---van-egy-vá-o-té---p-e. S________ v__ e__ v_____________ S-ü-s-g-m v-n e-y v-r-s-é-k-p-e- -------------------------------- Szükségem van egy várostérképre. 0
Tarvitsen hotellin. S-üksé--- van-egy ho-el--. S________ v__ e__ h_______ S-ü-s-g-m v-n e-y h-t-l-e- -------------------------- Szükségem van egy hotelre. 0
Tahtoisin vuokrata auton. E---au--- sz-r-tn---bé--ln-. E__ a____ s________ b_______ E-y a-t-t s-e-e-n-k b-r-l-i- ---------------------------- Egy autót szeretnék bérelni. 0
Tässä on luottokorttini. It--va----h--e--ár-y-m. I__ v__ a h____________ I-t v-n a h-t-l-á-t-á-. ----------------------- Itt van a hitelkártyám. 0
Tässä on ajokorttini. I-t v-n --jog------nyo-. I__ v__ a j_____________ I-t v-n a j-g-s-t-á-y-m- ------------------------ Itt van a jogosítványom. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? M-- l-h-- ---n---i a--á--sb--? M__ l____ m_______ a v________ M-t l-h-t m-g-é-n- a v-r-s-a-? ------------------------------ Mit lehet megnézni a városban? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Me--e--k--- óvá--s-a. M_______ a_ ó________ M-n-e-e- a- ó-á-o-b-. --------------------- Menjenek az óvárosba. 0
Tehkää kiertoajelu. Csi--ljan-k-e-y -áros---- k--s-t--. C__________ e__ v________ k________ C-i-á-j-n-k e-y v-r-s-é-ö k-r-é-á-. ----------------------------------- Csináljanak egy városnézö körsétát. 0
Menkää satamaan. Menj-nek a-k-kö-őhöz! M_______ a k_________ M-n-e-e- a k-k-t-h-z- --------------------- Menjenek a kikötőhöz! 0
Tehkää satamakierros. Cs---lj--ak---y-k--ötő- -öru----s-. C__________ e__ k______ k__________ C-i-á-j-n-k e-y k-k-t-i k-r-t-z-s-. ----------------------------------- Csináljanak egy kikötői körutazást. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? M--yen l-tn----ók --nnak m-g-e-en-k-v--? M_____ l_________ v_____ m__ e___ k_____ M-l-e- l-t-i-a-ó- v-n-a- m-g e-e- k-v-l- ---------------------------------------- Milyen látnivalók vannak még ezen kívül? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + unkari (1-100) MP3 unkari (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!